Borgmesterip pisinissamut isumaqatigiissut 20 millionit koruuninik naleqartoq kommunalbestyrelsip ilisimasaqannginnerani atsioraa

Kommuneqarfik Sermersuumi politikerit akuerinngikkunikku itigartitassaminnik suliamik qaangiinnarneqarsimapput.

Aammaarlugu.

Kommunip inissiaatileqatigiiffianut atugassanik 20 millionit koruuninik atornissamut tunngassuteqartoq politikerinit akuerineqarsimanngitsoq siorna novembarimi pineqarpoq.

Politikerit suliaq nutaaq aamma 20 millionit koruuninik ilaqartoq manna sammilerpaat.

Tamanna kommunip Munck Gruppenimit politikerinit akuerineqaqqaarsimanngitsumik 2020-mi pisinermik nammineerluni maluginiagaqalernerani pivoq. Tamannalu kukkuneruvoq.

Kommuni tusagassiuutinut nalunaarummi paasissutissiivoq.

Kommunip 12,5 millionit amigaatigigai

Isumaqatigiissut borgmesterip Charlotte Ludvigsenip (IA) 2020-mi apriilimi atsiorneratigut isumaqatigiissutigineqarpoq. Tamanna kommunimi pisortaanerusimasorlu, Lars Møller Sørensenilu isumaqatigiissusiaraat.

Naafferaartumik taarsersuinissamik aaqqiineq pineqarpoq, tassanilu kommuni asfaltiliorfimmut, kommunip atuleriigaanut, ukiumut 2,5 millionit koruuninik akiliuteqartartussaalluni.

Tassa imaappoq kommuni 20 millionit koruuninit 7,5 millionit koruunit maannamut akilereerpai.

Kommunip tusagassiuutinut nalunaarutaa naapertorlugu kommunalbestyrelsimi ilaasortat akiligassat kingulliit 12,5 millionit aningaasalersinnaassanerlugit ataasinngorpat misissussavaat.

- Soorunami suliami taama pingaaruteqartigisumi kukkusoqarnera ajuusaarutigaara, kisianni kukkunerup maanna paasineqarnera pingaarnerpaavoq, taamaalilluta pissutsit aaqqiivigisinnaallutigit. Asfaltiliorfittaaq pisariaqartikkipput tamatta isumaqatigiissutigaarput, akilerneqarnissaalu maanna qulakkiissallutigu, borgmesteri, Charlotte Ludvigsen tusagassiuutinut nalunaarummi oqarpoq.

Aatsaat siullermik taama pisoqanngitsoq

Oqaatigeriikkatut kommunimi polikerit suliarisassaminnik aatsaat siullermeertumik qaangiinnarneqanngillat.

Borgmesterip, Charlotte Ludvigsenip kommunimi ataatsimiititaliap isumagisimanngisaanik 20 millionit koruuninik atornissaq akuerinikuusimagaa siorna novembarimi saqqummersinneqarpoq.

Aningaasat atukkat kommunip inissiaatileqatigiiffiata Iserip inissianik 2025-mi pisisinnaanissaanut atorneqartussaapput.

Borgmesterip tamanna utoqqatsissutiginikuuaa, kommunimilu pisortaanerusimasup, Lars Møller Sørensenip sumik atsiugaqassanini iluamik ilisimatitsissutigisimanngikkaa KNR-imut taamani oqaatiginikuuaa.

Tamannali kommunimi pisortaanerusimasup kingorna eqqunnginnerarlugu KNR-imut oqaatigaa.

Suliap IA-p Naleqqallu amerlanerussuteqarlutik atornissamik akuersissuteqarneranik inerneqarpoq.

Siumut Demokraatillu tassunga tapersiinngillat.

Kukkunersiuisut nalunaarusiaat isornartorsiuisoq

Kukkunersiuisut nalunaarusiaata kommunip inissiaqarnermut aqutsinerani ajornartorsiuteqangaatsiartoq qaammammi matumani siusinnerusukkut saqqummiuppaa.

Aalborg Universitetimi aningaasaqarnermik aqutsinermi professori, Per Nikolaj Bukh nalunaarusiamik aatsaat taama ilungersunartigisumik isornartorsiutigisumillu takusimanngisaannarluni oqarpoq.

AAMMA ATUARUK Professori inissiat pillugit nalunaarusiaq uissuumminartoq pillugu: Ajornartorsiutaasut malunnartumik amerlapput

Iserfimmut aningaasanik atorneq politikkikkut akuerineqarsimanngitsoq pillugu suliaq nalunaarusiami aamma eqqaaneqarpoq.

Professori, Nikolaj Bukhillu tamanna aamma maluginiarpaa.

Taassuma isumaqatigiissut politikkikkut suliarineqarsimanngitsoq qanoq ilungersunartiginersoq aperineqarami ilaatigut ima oqarpoq.

- Oqartoqarsinnaavoq inortuilaarsimagaanni kingornalu politikerinukarluni akueritikkaanni taava tamanna arlaatigut iluarsiivigineqartoq oqartoqarsinnaavoq.

- Kisianni tulleriiaarineq suli kukkuneruvoq. Politikerimmi isumaqatigiissuteqartoqareersimappat naaggaarsinnaassanngillat, isumaqatigiissullu utertinneqarsinnaanngikkuni aamma akuerineqarnissaa naatsorsuutigalugu piarereeruni taava tamanna naaggaarneqarsinnaanngilaq, Per Nikolaj Bukh maajimi oqarpoq.