Biologi Tunumi qilalukkat qernertat pillugit: Mianersuaalliornerujussuuvoq
- Massakkutut ingerlasoqaannassappat 2020-kkunni Tunumi nunap allanngutsaaliukkap kujataani qilalukkat qernertat nungunnissaat ilimanarluinnarpoq.
Pinngortitaleriffimmi immikkoortortami pisortaq, Fernando Ugarte, taama nalunaaruteqarpoq.
Qilalukkat qernertat pillugit nalunaarusiap nutaap saqqummiunneqarnerata malitsigisaanik mianersoqqussut saqqummerpoq. Nalunaarusiaq ilisimatuussutsikkut ataatsimiititalianit North Atlantic Marine Mammal Commission-imeersunit (Atlantikup Avaatungaani Miluumasut Imarmiut Pillugit Ataatsimiititaliameersunit), NAMMCO-tut ilisimaneqarnerusumit, suliarineqarpoq.
North Atlantic Marine Mammal Comission
NAMMCO tassaavoq Kalaallit Nunaata, Savalimmiut Norgep aamma Islandip suleqatigiiffiat.
NAMMCO-mi IIisimatuussutsikkut Ataatsimiititaliat imarmiut miluumasut allanngutsaaliorneqarnissaat pillugit ingerlatsinikkut nunanut siunnersuisarput.
Assersuutigalugu qilalukkat qernertat.
2019-imiilli Ataatsimiititaliat Tunumi qilalukkat qernertat piniaqqusaajunnaarnissaat innersuutigaat.
Nalunaarusiami Tunumi qilalukkat qernertat siunissami nungutaariaannaasut sakkortuumik erseqqissarneqarpoq.
Tassami piniarnikkut qillukkat qernertat nungutaasinnaanerat annertoqisumik ilimanaateqarpoq. Ataatsimiititaliami uumassusilinnik ilisimasallit/biologit taama naliliipput, taakkununngalu ilaavoq Fernando Ugarte.
Ataatsimiititaliat innersuussutigaat Tunumi qilalugaqaannarnissaa piaarnerpaamik qanoq iliuuseqarfigisariaqartoq.
Uumassusilinnik ilisimasallit qilalukkat piniaqqusaajunnaarnissaat innersuussutigaat
Novembari 2019-imiilli NAMMCO-p ilisimatuussutsikkut ataatsimiititaliaasa innersuussutigaat Tunumi qilalugarniartoqartassanngitsoq.
Innersuussut taanna Naalakkersuisut malinngilaat.
Assersuutigalugu siorna oktobarimi Naalakkersuisut Tasiilami Ittoqqortoormiinilu qilalukkanik qernertanik immikkut pisassiipput.
AAMMA ATUARUK Naalakkersuisut qilalukkanik pisassiissutit biologinit siunnersuinerup akerlerilluinnagaanik ilavaat
Taavalu decembarimi 2022-mut pisassiissutit takkupput. Tassani Naalakkersuisut aalajangerpaat ingerlatsiveqarfimmi Tasiilami qilalukkat qernertat 15 pisarineqarsinnaasut, Kangerlussuarmi qilalukkat qernertat 15-t aamma ingerlatsiveqarfimmi Ittoqqortoormiini qilalukkat qernertat 20-t.
Naalakkersuisut Tunumi qilalukkanik qinertanik 2022-mi pisassiissutaat:
Ittoqqortoormiit: 20
Kangerlussuaq:15
Tasiilaq: 15
Tassa qilalukkat qernertat katillugit 50-t.
Tamatumuunakkullu nunap ilaani tamaani qilalukkat qernertat nungunneqarnissaannut uloriarnartorsiorneq annertusineqarpoq, Fernando Ugarte nassuiaavoq.
Amerlassusaat mianersuaalliuutigineqartoq
Suleqatigiissitat nalunaarusiaat tunngavigalugu naliliivoq massakkut pisaqartoqartarnera aallaavigalugu 50 procentingajalluinnarmik ilimanaateqartoq ingerlatsiveqarfimmi Tasiilami qilalukkat qernertat 2028-mi nungutaassasut.
- Ittoqqortoormiini 40 procentingajannik ilimanaateqarpoq massakkut pisaqartoqartarnera tunngavigalugu 2028-nngortinnagu nungutaassasut, Fernando Ugarte nangillunilu:
- Ilumut massakkut iliuuserineqartoq mianersuaalliornerulluinnarpoq, tassami ukiut qulit tulliit ingerlaneranni nungtaanissaasa ilimanaataa fifty-fifty-ngajaammat.
Tunumi qilalukkat qernertut ukioq manna kisinneqaqqissapput.
AAMMA ATUARUK Inatsisartut qilalukkat kisinneqartussanngortikkaat
Partiit aningaasaqarnikkut inatsisissamik suliarinnittut tamatumunnga koruuninik 3,1 milliuuninik imikkoortitsipput.
Qilalukkanik qernertanik pisassiissutit biologit innersuussutaannit Tunumiinnaanngitsoq qaffasinnerupput. Aamma Kitaani Qimusseriarsuarmi Upernaviup Savissiviullu akornaanni taamaappoq, Fernando Ugartep tikkuarpaa.
Ilaatigut NAMMCO-mit qilalukkat qernertat 70-t pisarineqarnissaat innersuussutigineqarpoq. Kisianni inaarutaasumik pisassiissutit Naalakkersuisut qaffappaat 100-nngorlugit. Biologilu nassuiaavoq tamanna piujuartuutitsisinnaanngitsoq.
