Belgiamioq ilisimasassarsiortartoq sermersuarmi quppamut nakkarluni ajunaartoq
58-nik ukiulik Dixie Dansercoer allat marluk peqatigalugit sermersuaq kujataani Narsarsuarmit avannamut Qaanaaq tikillugu ingerlaartillutik Kullorsuup avannaani ataasingngornermi unnukkut sermersuup quppaatigut nakkarluni ajunaarpoq.
Belgiamioq 58-nik ukiulik ilisimasassarsiortartoq Dixie Dansercoer immikkut illuinnaqqissaartunik anguneqarsinnaanngitsutut taaneqarsinnaasunik angalasarnikuuvoq.
Assersuutigalugu sikuiutsoq kujalleq sisoraatinik ullut 99-it atorlugit 4.000 kilometerisut isorartutigisoq 1997 1998-milu ingerlaarfigaa.
Tassunga assingusumik Kalaallit Nunaanni ilisimasassarsiortilluni ataasinngormat ajunaarpoq.
Allat marluk peqatigalugit Narsarsuarmit Qaanaamut ingerlaarput. Taanna 2.200 kilometerisut isorartutigivoq taannalu ullut 30-it 35-illuunniit atorlugit ingerlaarfiginiarlugu pilersaaruteqaraluarput.
Ingerlaarnerminni nunaqarfiup Kullorsuup avannaamut anngukkaluarput, tassalu apuuffiissaminnut hundrede kilometerit arlaqanngitsut kisiisa amigaatigalugit Dixie ajunaarpoq.
Dixie Dansecoer sermip qupaanut itisuumut nakkarpoq angalaqataalu Sebastian Audy ikiorstissarsiorluni sianerpoq.
Kalaallit Nunaanni politiit uppernarsarpaat ajunaalernermik kalerissaarummik ataasinngornermi ualikkut tallimat missaani tigusaqarsimallutik.
Timmisartuutileqatigiiffip Air Greenlandip qulimiguujutaa,qatserisartumik qaqqasiortartumillu ilaasoqarluni ajunaarnermik kalerisaariffisumut akunnerit tallimat qaangiummata annguppoq.
Qaqqasiortartoq Dixie Dansercoersip nakkaarfigissaanuukarmat, Dixie Dansercoersip qamut kalitaa sermip quppaanut 25 meterisut itigisumut nakkarsimasoq nassaaraa.
Qaqqasiortartoq quppamut suli 15meterisut appasitsigisumut pigaluarpoq Dixie Dansercoerili nassaarisinaanagu.
Sermip quppaa ujaasiffigineqartoq itivallaartutut nalilerneqarpoq, qanorluunniillu ilungersortigigaluaraanni ujaarineqartoq nassaarineqarsinnaassanngitsoq nalilerneqarluni.
Taamaattumik ujaarineqartoq ajunaarsimassangatinneqarpoq ujaasinerlu unitsinneqarluni.
Ataasinngornermilu annaassiniarluni ulapputtoqarpoq.
Kullorsuarmit avannamut annaassiniartoqareernerata kingorna inuk 45-nik ukiulik Uummannamit kujammut umiatsiaararsorluni ajunaarsimasoq akunnerup ataatsip iluani nalunaarurtigineqarpoq.
Uummannami politiit umiatsiaq ornippaat, pinerlunniartoqarsimannginneratullu nalilerlugu, toqusumillu kingorna misissuinermi tamanna uppernarsineqarpoq.
Ataasinngornermili annaasiniarnerit tamaanga killeqanngillat. Umiatsiarmi ingerlataqarani Aasiaat eqqaanni Paarlequtami ingerlasoq pillugu kalerriutiginnittoqarpoq.
Issittumi Sakkutooqarfiup umiarsuaa orniguppoq, inulli maqaasineqartutut nalunaarutigineqartoq nunaqarfimminut akunneq ataaseq qaangiummat tikittoq nalunaarutigineqarpoq.
