Beijing illoqarfinni 200-ni mingutsinneqarnerpaani ilaajunnaariartulersoq

Suliffeqarfiup Iqair Airvisualip, silaannarmik uuttortaasartup, kisitsisaataasa nutaat tamanna takutippaa.

Sananeqaatit mikisuut, puannik ajoqusiisinnaasut, silaannarmilu nassaassaasut, annertussusaat, 2008-mi uuttortaasoqartalermalli aatsaat taama annikitsigipput.

Beijingip silaannartaanik mingutsitsineq ukioq manna naanissaata tungaanut taama annikitsigiinnassappat, siorna 2018-imut naleqqiullugu 20 procentimik annikilleriarsimassaaq, 2017-imullu naleqqiullugu 33 procentimik annikilleriarsimassalluni.

Mingutsitsinerulli annertussusaa, taamaattorli Naalagaaffiit Peqatigiit peqqissuunissaq pillugu suleqatigiiffiata, WHO-p, oqaatigaa Beijingimi mingutsitsineq qummut annertussutsit sisamariaatigisinnaasaatut suli annertutigisoq. Silaannaap 1 kubikmeterip annertunerpaamik 10 mikrogramimik ukiup ingerlanerani mingutsinneqarsimanissaa WHO-p innersuussutigaa.

Akunnerillu 24-t ingerlanerani annertunerpaamik 25 mikrogramimik minguutsitsisoqarnissaa WHO-p innersuussutigaa.

Mingutsitsinerup annertunerpaamik 35 mikrogramiunissaa Kinap nammineq innersuussutigaa, Beijingimili ukioq manna qaammatini siullerni arfineq-pingasuni agguaqatigiissillugu 42,6 mikrogramiuvoq.

Beijingimilu mingutsitsinerup ataatsimut isigalugu aggustip qaammataani agguaqatigiissillugu 22,1 mikrogramiinnaasimanera maanna paasinarsivoq.