Avataarsuaneereerluni angerlaqqittoq: Avataarsua nunatsinnut pingaaruteqartoq, nunarpullu avataarsuanut pingaaruteqarluni
Seqineqarfiit ungasissorsuarmiittut, avataarsuata uumasui, ullorissat anaat, ulloriarsuit takornartat putorsuillu taartuinnaat. Avataarsua eqqartorneqartillugu suut angisoorsuit oqaluttuaannartullu ittut eqqaaneqakkajupput. Nunarsuattali silarsuaata avataarsua tassaavoq inuit amerlanerpaarpaat ulluinnarni inuunerannut sunniuteqarnerpaat ilagisaat. Minnerunngitsumik maani Nunatsinni.
Avataarsualiartartoq Andreas Mogensen, ataasinngornermi unnukkut Nuummi Katuami Hans Lyngep inersuani ulikkaaqqasumi saqqummiinermini erseqqissaavoq. Avataarsualiartartoq nunatsinnut sapaatini akunnerni marlunni tikeraarnerani aallarteqqammerluinnartumi saqqummiivoq. Taassuma nunatta kitaani nuna eqqissisimatitaq illersuisuuffigissavaa, tamatumalu saniatigut ilisimasaqarfigineqarpaasani avataarsua pillugu saqqummiisassalluni.
- Kalaallit Nunaata avataarsua sorpassuarnut atorsinnaavaa. Nuna angisoorsuuvoq Qalasersuarlu qanilluinnarlugu inissisimalluni, aamma nunaavoq inuisa imminnut ungasillutik najugaqarfigisaat. Kalaallit Nunaat qaammataasianik (satellitinik, aaqq.) qullartitsiffigissallugu aamma piukkunnartuuvoq, ajornaquteqanngitsumik nakkutigineqarsinnaalerlugulu ataavartumik nuna tamaat attavilersinnaassammagu, avataarsualiartartoq nassuiaavoq.
Avataarsuani periarfissarpassuaqartoq
Andreas Mogensenimi avataarsualiartartuugami avataarsuata qanoq atorluarneqarsinnaanneranut tunngasunik allanit ilisimasaqarneruvoq. Taanna Europap avataarsuaq pilllugu sullissivia ESA suliffigalugu marloriarluni avataarsualiartaammut ilaalluni nunarsuatsinnik kaajallaasimavoq, avataarsuarmiinnerminilu qaammataasiat tusintilikkaat nunarsuatsinnik ulloq unnuarlu kaajallaajuarlutik nassiussuisut akornanniittarsimavoq.
Avataarsualiartaammut nunat tamalaat pigisaannut ISS-imut ilaalluni siullerpaamik 2015-imi ulluni qulini avataarsuaneeqqaarpoq, siornalu aggustimiit ukioq manna marsip tungaanut – qaammatini arfineq-marlungajanni avataarsualiartaammi najugaqarlunilu sulivoq. Tassani avataarsuaneeqatai ilaatigut Japanimiit, Ruslandimiit USA-miillu aggertuupput.
Andreas Mogensen nunarsuatsinnut maanna uteqqereerluni nunatsinnut aatsaavissuaq tikeraarpoq. Taanna juunip 24-ata tungaanut nunatsinni angalassaaq tassanilu politikerinik inuussutissarsiuteqarnermillu sulialinnik aamma nunatta inuinik nalinginnaasunik qassinilluunniit ukiulinnik avataarsuata pingaaruteqassusia aamma ullumikkut siunissamilu periarfissat pillugit oqaloqateqarlunilu saqqummiissalluni.
- Assersuutissaqqissut ilagaat sumiissusersiut GPS. Sumiissusersiut Amerikami sakkutuunut atuagassianngorlugu sananeqaqqaarsimavoq. Ullumikkullu tassaalersimavoq ukiumut aningaasanik dollarinik milliardilikkaanik nalilinnik nioqqutissiornermut atorneqartartoq. Sumiikkaluaraannimi, timmisartuugunik, umiarsuaagunik uagulluunniit oqarasuaatigigutsigit angallattakkat, tassaapput sumiissusersiutinik gps-inik ulluinnarni atuisut, taanna oqarpoq.
Andreas Mogensenip avataarsuani teknologi sorpassuarnut allanut siunissami iluaqutigineqarneruleriartorsinnaassasoq erseqqissaatigaa. Soorlu maani nunatsinni suliffissuarni pioreersuni imaatigullu angallannerni atorluarneqarsinnaavoq:
- Imaatigut angallanneq avataarsuanit nakkutigissallugu piukkunnartuuvoq. Imarujussuuvoq tamarmilu imaaliallaannaq nakkutigineqarsinnaanani, avataarsualiartartoq oqarpoq, nangillunilu immap sikuata issussusaa saatserneralu, sumut ingerlaarnera malittarineqarsinnaasut assersuutigai.
Illugiittumik pingaaruteqartoq
Qaammataarsiat atorlugit nunatsinni nakkutiginninneq nunatsinnut kisimi pingaaruteqanngilaq. Nunarpummi avataarsuanik nunarsuup sinnerata atorluaaneranut aamma pingaaruteqarpoq:
- Issittumi avatangiisit aamma tassaapput, nunarsuup silaata kissatsikkiartorneranit pinngortitarsuullu avatangiiserisap allanngoriartorneranit sunnerneqarnerpaasartut. Allannguutit sorpiaaneri qanorlu nunarsuup sinneranut sunniuteqarnersut paaserusukkaanni silap pissusaata allanngoriartornera tassaavoq ernumassutaasunik misissuiffissaq.
- Qaammataasiat imaaliallaannaq tikinneqarsinnaanngitsunik paasissutissanik pissarsisiffigineqarsinnaapput. Kalaallit Nunaatami nunatarujorujussua angeqaaq, Andreas Mogensen oqarpoq.
Kalaallit Nunaat avataarsualu tamarmik immikkut ataatsimullu pingaaruteqartut Andreas Mogensenip erseqqissaatigaa, nunarpullu imminut avataarsualiartartutut immikkut pingaaruteqarsimasoq aamma oqaatigaa.
Avataarsualiartartummi nunatta ilamernga nunarsuarmik kaajallaalluni nassarpaa. Andreas Mogensenimmi ISS-imi sulitilluni kingullermik avataarsuaniinnermini nunarsuarmi tamarmi takuneqarsinnaasumi Erfalasorput, nunatta erfalasua, danskit erfalasuat savalimmiormiullu erfalasuat tunuliaqutigai.
Erfalasorput taamaammat aamma katuami unnussiuaarnermi immikkut pingaaruteqarpoq, Andreas Mogensenimmi oqalugiarnini nassaserlugu erfalasoq avataarsuanut nassarsimasani Nunatta Katersugaasivianut tunniuppaa. Avataarsuaniissimasumik takorusukkaanni katersugaasivimmut erfalasuarannguaq saqqummersinneqartoq soqutiginnittut alakkarsinnaavaat.
