Avataani saarullittassiissutit ilaneqartut
Saarulliit ilassutigineqartut tamarmik tulaanneqartussaatitaapput, nunami suliffissaqartitsissutaassallutik, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfik taama ilisimatitsivoq.
Saarulliit pillugit 2014-imit 2016-imut aqunneqarnerinut atatillugu immikkut piumasaqaatiliullugu ilanngunneqarpoq Tunumi saarullittassiissutigineqarsimasunut killiliunneqarsimasoq qaangerlugu pisassiisoqarsinnaassasoq, tamaani saarulliit 30 procentit sinnerlugit amerleriarsimappata.
Angallatit saarulleqassutsimut misissuisut, nunatsinneersoq Tysklandimeersorlu, 2014-imi misissuimmata paasivaat saarulliit sumiiffimmi 30 procentit sinnerlugit amerleriarsimasut.
Kujataani tulaanneqartussaatitaassapput
8.000 tonsinit 6.000 tonsit aalisariutaatileqatigiinnut avillugit pisassiissutigineqassapput, taakku Tunumi saarullinniarnissaminnut akuersissutaateqareerput. 6000 tonsit Kujataani tunitsivinnut tamavimmik tulaanneqartussaatitaassapput.
Sinneruttut 2.000 tonsit saniatigut pisatut immikkoortinneqassapput, Tunumi aalisakkanik assigiinngitsunik misileraalluni aalisarnermi ilanngunneqassallutik, suluppaakkanik aamma aalisarnermi.
Tunumi ukioq manna saarullittassiissutigineqartut taamaalillutik 18.000 tonsiulerput.
Naalakkersuisut aamma aalajangerpaat Kitaata avataani saarullinnik misileraalluni 7.000 tonsinik aalisartoqarsinnaassasoq. Misileraalluni saarullittassiissutigineqartut imartani NAFO 1B-mit 1E-mut aalisarneqassapput. Misileraassutigineqartut tamavimmik tulaanneqartussaatitaapput, nunami suliffissaqartitsisuussallutik.
