Atassut: Ernisarfeqarfiit matuneqarsimasut ammaqqissapput
Nunatsinni naartusut 40-miit 45-procentimut erniartorlutik aallartarput.
Arnat amerlanertigut kisimiillutik aallartartarput aatsaallu meeraq sapaatini akunnerni qassiiusunik utoqqaassuseqaleraangat angerlaqqittarlutik.
Pissutsit taakku Ernisussiortut Kattuffiata ernumanartoqartippaa. Ernisoqartarneranullu tunngasoq maanna aamma qineqqusaarnermi ilaalerpoq.
AAMMA ATUARUK Ernisussiortut Kattuffiat: Aallarlutik erniartortariaaruttariaqartut
Nunatsinni ernisarfiit pingasut 2012-ip kingorna matupput, taakkulu ammaqqinnissaat Atassutip kissaatigaa:
- Aap, Maniitsumi illoqarfiillu ernisarfeqarsimasut allat. Illutassaqarpoq, taakku assersuutigalugu pinartoqartillugu atorneqartarput, siornatigutulli atorneqaqqilersinnaanissaat kissaatigaarput, Atassutip politikkikkut siulittaasuata tullia Nikolaj Rosing oqarpoq.
Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfik sumiiffinni tallimaasuni ernisarfeqarpoq
Nuna tamakkerlugu nakorsiartarfik Dronning Ingrids Hospital
Nunap immikkoortuini napparsimmavik Ilulissat
Nunap immikkoortuini napparsimmavik Sisimiut
Nunap immikkoortuini napparsimmavik Tasiilaq
Nunap immikkoortuini napparsimmavik Qaqortoq
Nunatsinni ernisarfiit maannakkut tallimaapput.
- Eqqartortariaqarparput. Uanga assersuutigalugu Maniitsumi najugaqarpunga. Maniitsumi ernisarfik matuneqartunut ilaavoq, aallarlunilu maanna erniartortariaqarluni. Tamanna illoqarfitsinni oqallisaaqaaq initullunilu. Taannaannaanngilarli. Peqqinnissaqarfiummi ataatsimut isigalugu pitsanngorsarneqarnissaa pisariaqqarpoq, Nikolaj Rosing oqarpoq.
Peqqinnissaqarneq Danmarkimut tunniunneqassasoq
Peqqinnissaqarfiup akisussaaffigilernikuusatta naalagaaffimmut utertinneqarnissaa Atassutip oqallisigerusuppaa. Tassa nunatsinni peqqinnissaqarneq Danmarkimit tamakkiisumik aqunneqalersillugu.
Peqqinnisaqarfik 1992-imi januaarip aallaqqaataannili akisussaaffigilerparput.
AAMMA ATUARUK Erniartorluni aallartariaqartoq: Annilaangavunga akerliusorujussuullungalu
- Uagut Atassummiit isumaqarpugut Danmark suleqatigalugu aaqqiissuteqartoqartariaqartoq, peqqinnissaqarfiup sullissinera tassuuna pitsanngorsaavigalugu. Ernisussat kisiisa eqqarsaatiginagit, allammi aamma, soorlu kræftimik eqqugaasimasut, taqqamikkut milittorsimasut allallu. Namminersorlutik Oqartussat peqqinnissaqarfik akisussaaffigilermasulli akisussaaffik nammassinnaasimanngikkipput Atassummiit isumaqarpugut, Nikolaj Rosing oqarpoq.
Ernisarfiit matuneqartut
Ernisarfik matuneqartoq kingulleq Aasianniippoq.
Piumasaqaatinut naammassinnissinnaasunik sulisussaqannginnerat pissutaalluni 2019-mi matuvoq. Matusigallarnerusoq nalunaarutigineqarpoq.
Aasianni ernisarfiup ammaqqinneqqarnissaanut Aningaasaqarnermut inatsisissatut siunnersuumi allaqqavoq.
2017-mi Uummannami ernisarfik matuvoq.
2012-mi Maniitsumi ernisarfik matuvoq.
Aamma Kommune Qeqertalimmi borgmesterip, Ane Hansenip (Inuit Ataqatigiit) ernisarfiit qineqqusaarutigai.
- Pissutsit taamatut ineriartornerat akuerineqarsinnaanngilaq, Ane Hansen oqarpoq.
Arnat nanertuuserneqartartut
Tassuma kommuniani ernisarfik Aasianniittoq 2019-imi matugallarneqarpoq. Ammaqqinnikuunanilu.
Ane Hansenip oqarnera naapertorlugu kommunalbestyrelsit ernumanerminnik Naalakkersuisunut qasseeriarlutik saaffiginnissuteqartarsimapput.
- Ingammik inuusuttut siullermeerlutik meerartaartussat. Aammali arnat meeqqiorlutik aallartittut nukangasunik meerallit, meerannguatik nukangasut qimaannarlugit kisimiillutik erniartortariaqartartut assorujussuaq nanertuuserneqarlutik aammalu stressertinneqartarlutik eqqasuutissarinngisaminnik eqqasuutissaqartinneqartarlutik.
- Tamanna pissutigalugu politikkikkut nutaamik nalilersuisoqartariaqarpoq, ernisinnaanerup nunatsinni amerlanerpaani pisinnaanissaa siunertaralugu.
Aningaasat suminngaanniit pissarsiarineqarnissaanut ima akissuteqarpoq:
- Aningaasarpassuarnik atuisoqartarpoq – pitsaanerpaamik atorneqanngiinnartarput.
