Assigiimmik akeqartitsiniarneq KANUNUPE-p nuannaarutigaa
Naalakkersuisut assigiimmik akeqartitsineq, 2005-imi atuukkunnaarsikkiartortinneqalertoq, atuutilerseqqinniarpaat.
Nukissiuuteqarnermut naalakkersuisoq tusagassiortunik marlunngornermi katersortitsigami, taama paasissutissiivoq.
Tassalu nunami tamarmi innuttaasut innaallagissamut kilowattimut 1 koruunimik 60 ørenillu akiliisalissapput imermullu kubikmeterimut 19 koruuninik akiliisalissallutik.
AAMMA ATUARUK Naalakkersuisut innaallagissamut imermullu assigiimmik akeqartitsineq eqquteqqikkusukkaat
Tamannalu nunaqarfimmiunut pitsaasumik sunniuteqassasoq, Kalaallit Nunaanni Nunaqarfiit Peqatigiiffiata, KANUNUPE-p, siulittaasua, Jens Kristian Therkelsen oqarpoq.
- Akinik appaaniarneq piviusunngussappat tamanna nunaqarfimmiunut isumalerujussuussaaq, Jens Kristian Therkelsen oqarpoq.
Sipaarutissat angisuut
Naalakkersuisut naapertorlugit nunatsinni sumiiffiit amerlanersaanni innaallagissamut kilowatttimemut 3 koruunit 25 ørillu akiliutigineqartarpoq. Akiliulli affaannanngortinniarneqarpoq.
Aamma imermut akiliutigineqartartoq appartinneqassaaq. Amerlasuut kubikmeterimut akiliutigisartagaat agguaqatigiissillugu 33 koruunit 40 øreupput - 19 koruuniinnanngussappulli.
AAMMA ATUARUK Innuttaasut 56 millioninik sipaaruteqassapput
- Tassuunatigut nunaqarfimmiut kallerup inneranut annertuumik angummanniapiloorsinnaasarput. Kisiannilu una piviusunngussappat soorunami aningaasaqarniarnikkut pitsaasumik siammasissukkut malugiumaarpaat, Jens Kristian Therkelsen oqarpoq.
Inuiaqatigiinnut tamanut, soorlu suliffeqarfinnut, kommuninut inunnullu atuisartunut, akit katillugit 150 millionit koruuninik appartinneqassasut, Naalakkersuisut missiliorpaat.
Tamannalu ingammik Tasiilami malugineqassaqaaq. Tasiilamimi ilaqutariit marlunnik qitornallit 8.000 koruuningajaat ukiumut sipaarsinnaalissavaat.
Najukkami ataatsimiititaliap nuannaarutigaa
Tasiilamilu tusagaq nuannaarutigeqaat:
- Tassa iluatinnaqaaq tamaani malunnartumik atuisuulluta. Makkua elværkiaqqaninngaanniit kilowattimut angingaartoq akilersinnaasarparput tamaani, najukkami ataatsimiititaliami siulittaasoq Harald Amagtangneq oqarpoq.
Naalakkersuisut pisortani sipaaruteqarnikkut aningaasat pisariaqartut nassaariniarpaat. Tassami namminersorlutik oqartussat kommunillu katillugit 61 millionit koruuninik imermut innaallagissamullu akiliinikinnerulissapput, taakkuninngalu aningaasaliissutit taamaasillutik sipaarutigineqassapput.
Naalakkersuisut sipaarutitik atorlugit Nukissiorfinnut ingerlatsinermut tapiissuteqarnerulissapput. Ingerlatsinermut tapiissutit katillugit 69 millionit koruuninik amerlineqassapput.
Aningaasat sinneri Naalakkersuisut nassaariniarpaat Nukissiorfiit namminersorlutik oqartussanut akiitsuisa taarsersornerisa sivitsornerisigut. Nukissiorfiit taamaalillutik 70 millionit koruuninik sipaaruteqassapput.
