Arnat spiralilersorneqarsimasut naalagaaffimmit Danmarkimit taarsiivigineqarnissaminnik utaqqisut, inatsisissatut siunnersuut taarsiivigineqarnissaannik periarfissiisussaq maanna isornartorsiorneqalerpoq.

Arnat kissaatiginngisaminnik Depo Proveramik, p-stavimik spiralimilluunniit 1960-imit 1991-imut naartunaveersaaserneqarsimasut 300.000 koruuninik taarsiivigineqarsinnaalissasut, danskit naalakkersuisuisa decembarimi nalunaarutigaat.

Kisianni Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Siunnersuisoqatigiit (IPPS) inatsisissatut siunnersuutip ilaanut maanna isornartorsiuipput. Siunnersuisoqatigiit 30-nit amerlanerusunik inassuteqarput.

Piffissami killigititamut tunngasoq isornartorsiutini qitiusut ilaanniippoq. Inatsisissatut siunnersuummi allaqqasut naapertorlugit, arnat taarsiivigineqarnissaminnut kingusinnerpaamik 2028-mi juunip aallaqqaataani  qinnuteqassapput.

Tamanna nangaanartoqartoq, siunnersuisoqatigiit isumaqarput. Inuit pisinnaatitaaffii peqqarniitsumik unioqqutinneqarsimatillugit piffissami killigititaqartoqarneq ajortoq inuttut pisinnaatitaaffinnut nunat tamalaat inatsisaanni ersertoq, siunnersuisoqatigiit tusagassiuutinut nalunaarummi allapput.

- Arnat naartunaveersaasersorneqarsimanerminnik kissaatiginngisaminnik naartunaveersaasersorneqarsimasut nakorsanit suli ullumi paasineqartarput. Piffissami killiliussaq arnat taakkua taarsiivigineqarnissamik pisinnaatitaaffiannik naapertuutinngitsumik killilersuivoq, siunnersuisoqatigiit siulittaasuat, Tukumminngiaq Olsen Lyberth, allakkatigut KNR-imut akissuteqarluni allappoq.

Taamaammat taarsiivigineqarnissamut qinnuteqarsinnaanissaq piffissami killiliussaqassanngitsoq, siunnersuisoqatigiit inassutigaat.

Aningaasat amerlassusiannut isumaqatigiinngitsoqartoq

Taarsiissutissat aalajangersimasumik 300.000 koruuniunissaat, siunnersuisoqatigiit aamma isornartorsiorpaat.

- Sulianik ataasiakkaarilluni naliliisoqarnani anginaasat amerlassusaat aalajangersimasuussagunik suliat ataasiakkaat ilungersunassusaannut naapertuuttoqannginnissaa siooranarpoq, Tukumminngiaq Olsen Lyberth nangilluni allappoq.

Aamma arnat kissaatiginngisaminnik nunatta peqqinnissaqarfimmik 1991-imi akisussaalereernerata kingorna naartunaveersaasersorneqarsimasut aaqqissuussami ilaatinneqartariaqartut, siunnersuisoqatigiit isumaqarput.

Arnat kissaatiginngisaminnik 1991-ip kingorna naartunaveersaasersorneqarsimasut nunatsinnit 300.000 koruuninik taarsiivigineqarsinnaanissaat siunniunneqarnikuuvoq.

Siunnersuisoqatigiilli naapertorlugit, nunatta taarsiiviginninnissamut aaqqissuussaqaraluartoq inuttut pisinnaatitaaffiit Danmarkimit suli akisussaaffigineqarput.

- Ima isumaqarpoq taarsigassiisarnermut aaqqissuussaq arnanut nammineq kissaatiginngisamik naartunaveersaammik ikkussiffigineqarsimasunut tamanut atuutissasoq, piffissaa apeqqutaatinneqarani qaqugukkut pisimanersoq, siunnersuisoqatigiit tusagassiuutinut nalunaarumminni allapput.

Suliap ingerlaneranut isornartorsiuisoqartoq

Siunnersuisoqatigiit inatsisissatut siunnersuusiornerup ingerlaneranut aamma isornartorsiuipput.

Marsip ulluisa arferngata tungaanut tusarniaasoqarpoq, nunatsinnili suliniaqatigiiffiit tusarniaavigineqanngillat.

Kisianni Danmarkimi suliniaqatigiiffiit soorlu Dansk Tatoveringsforening, Dansk Transplantationsforening, danskillu tupamik nioqqutissiortui tusarniaavigineqarput. Tamannalu siunnersuisoqatigiinnut eqqarsarnanngitsuunngilaq, suliaq Inuit arnartaannut tunngassuteqarmat, 

- Tamanna politikkikkut kukkuneriinnaanngilaq, aamma inuttut pisinnaatitaaffii eqqarsaatigalugit ajornartorsiutaavoq, Tukumminngiaq Olsen Lyberth oqarpoq.

Nunat inoqqaavi suliani taakkununnga tunngasuni tusarneqarnissaminnik pisinnaatitaaffeqartut, taassuma erseqqissaatigaa.

- Kalaallit suliap ingerlanerani peqataatinngikkaanni peqataatinneqarnissamut assigiinngisinneqannginnissamillu pisinnaatitaaffiit eqquutsinneqassanngillat, taanna oqarpoq.

Arnat eqqugaasut inatsisissatut siunnersuummik misissuinissaminnut aamma akuerineqanngillat. Tamanna oqaaseqartartup Naja Lyberthip KNR-imut uppernarsarpaa.

- Qanoq kannguttaatsuliorfiginnittoqarnersoq atukkagullu pillugit ilisimasaqartorujussuugatta taakku ilaatinniarlugit tusarneqarsimasuugutta naapertuilluarnerussagaluarpoq, Naja Lyberth allakkatigut KNR-imut akissuteqarluni allappoq.

Naja Lyberthip kissaatiginngisamik spiralilerneqarsimasut nipituuliutigeqqaarpai. Assi © : KNR

Siunnersuisoqatigiit oqarnerat naapertorlugu, inatsit arnat pisariaqartitaannik arajutsisaqarfiusinnaavoq, oqartussanullu tatiginninnginnerulersitsisinnaalluni.

“Ajuissorpoq”

Folketingimut nunatsinnit ilaasortat Naaja H. Nathanielsen (IA) Qarsoq Høegh-Damilu (Naleraq) isornartorsiuinermut paasinnilluarput.

- Ajuissorpoq. Apeqqusernartorujussuuvoq, minnerunngitsumik inuit nunap inoqqaajusut 70 procentit missaannut pineqartut taakku tamangajavimmik Kalaallit Nunaanni pisimasuutillugit, Kalaallit Nuaanni tusarniarneqanngitsut susassaqartut, Qarsoq Høegh-Dam oqarpoq.

Nunatsinni suliniaqatigiiffiit tusarniaaffigineqannginnerat nalorninanngitsumik kukkunerusoq, Naaja H. Nathanielsen isumaqarpoq.

- Pisinnaatitaaffinnik unioqqutitsinernut suliat peqqissaartumik suliarineqarnissaat pingaaruteqarpoq. Una oqaluuserigaangatsigu tamatigut kingunerluutinik qaffakaatitsisaratta uagut inatsisiliortutut immikkut akisussaaffeqarpugut, Naaja H. Nathanielsen allakkatigut akissuteqarluni KNR-imut allappoq.

Politikerit marluk suliaq Folketingimi sulinerminni ingerlateqqinniarpaat.

Danskit suli naalakkersuisoqalinngimmata, inatsisiliornermik sulineq maanna uninngagallarpoq.

Nunamut namminermut peqqinnissamullu ministereqarfik isornartorsiutinik saqqummiivigineqareerpoq. Ministereqarfiugallartutulli suli atuutsilluni suliamut oqaaseqartoqarsinnaanngitsoq paasissutissiissutigineqarpoq.

Inatsisissatut siunnersuut juunip aallaqqaataani atuutilertussatut pilersaarutigineqaqqaarpoq.