Arnat ikinnerpaamik 140-t spiralilerneqarsimasut danskit naalagaaffiannit taarsiiffigineqarnissartik kissaatigaat. Eqimattat eqqartuussissuserisuat, Mads Pramming suliamik tiguseqqammerluinnartoq KNR-imut oqarpoq.

DR-ip kalaallit niviarsiaqqat arnallu tusindilikkaat danskit oqartussaasuisa nunatsinni innuttaasut amerliartornerannik annikillisaaniarlutik periuseqarneranni 1966-ip 1975-illu akornanni spiralilersorneqarsimasut siorna saqqummiummagu spiralilersuisoqarsimanera eqqartugaangaatsialerpoq.

Arnat arlallit inuusuttuarannguullutik akuersissuteqaratik angajoqqaatilluunniit akuersissuteqanngitsut spiralilersorneqarsimanertik saqqummiullugu oqaluttuaraat.

Taakku spiralilerneqarnermi annernangaatsiarnera kingunerluutaaneralu oqaluttuaraat, arnallu ilaat meerartaarsinnaajunnaarsimallutik.

Naja Lyberth oqaluttuaqqaartuuvoq, taannalu taarsiiffigineqarnissamik kissaateqartut ilagaat.

- Inuit pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsineruvoq, arnanullu spiralilersorneqarsimasorpassuarnut innarliingaatsiarluni. Taarsiissuteqarneq ukiorpassuarni aqqusaarsimasatsinnut akiliutitut taarsiissutaassaaq, Naja Lyberth ullumikkut 61-inik ukioqartoq oqarpoq.

Inuit pisinnaatitaaffii unioqqutinneqartut

Eqqartuussissuserisut, Ehmer Pramming Advokaterip eqimattanut eqqartuussissuserisuusup taarsiissuteqarnissamik piumasaqaat qanoq annertutiginersoq paasititsissutiginianngikkallarpaa.

Eqqartuussissuserisulli piumasaat qaammatialuit qaangiuppata nassiunnissaa naatsorsuutigigaat, Mads Pramming paasissutissiivoq.

Eqqartuussissuserisullu suliami pitsaasumik inissisimanertik qularutiginngilaa.

- Innuttaasunik allaat nunap inoqqaavinik naartusinnaajunnaarsitsineq inuit pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsineruvoq sakkortulluinnartoq. Inuit pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsinerpassuupput sakkortulluinnartuusut, Mads Pramming oqarpoq.

DR-ip saqqummiussaa naapertorlugu spiralilersuisoqarnera kalaallit innuttaasut nunarsuarmi piffissami tassani amerliartornerpaat ilaattunut amerliartorpallaarunnaarsitsiniarnermik siunertaqarpoq.

Taamaammat arnanut naartusinnaajunnaarsitsineq pineqartoq Mads Pramming isumaqarpoq.

- Meerartaarsinnaanissamut periarfissanut killiliinermik siunertaqarpoq, taamaaliornikkullu kalaallit ikinnerussallutik. Naartusinnaajunnaarsitsineruvoq, aamma naak tamanna piffissap ilaaniinnaq taamaaliortoqaraluartoq, Mads Pramming oqarpoq, nangillunilu:

- Arnammi ilaat oqaloqatigisimasatta meerartaanngisaannarnerannik kinguneqarpoq. Taakku spiralilerneqarneq pissutigalugu naartusinnaajunnaarsinneqarput.

Spiralit kalaallinut niviarsiaqqanut arnanullu atorneqarsimasut Lippes Loopinik ateqarput, taakkulu ullumikkut ilisimasatsinnit anginerungaatsiarlutik. Spiralit arnanut ernereernikuusimasunut kisimik naatsorsuussaapput.

Arnat spiralit pissutigalugu meerartaarsinnaajunnaarsinerannut pissutaanersoq uppernarsarneqanngilaq.

Nukittussusitsinnik tiguseqqinneq

Naja Lyberthip spiraliulerneqarnera pillugu oqaluttuaq 1976-imi 14-inik ukioqarnerani aallartippoq.

Taassuma danskip nunap immikkoortuani nakorsap Maniitsumi peroriartorfigisamini atuaqatimini niviarsiaqqallu napparsimmavimmut spiralilerneqariartornissaminnik ilisimatikkaatik oqaluttuaraa.

Taassuma angut qaqortumik kitsileqartoq peqqissaasorlu eqqaamallatsiarpai.

Aamma ersisimanini unitsitserusukkaluarlunilu iliuuseqarsinnaanngitsutut misigisimanini oqaluttuaraa.

Naja Lyberthimmi ullumikkut kingunerluutinut tunngsunik suliaqartuusup spiralilerneqarnera ukiorpassuarni kingunerluutaallunilu anniaataasimavoq.

- Spiralilerneqarnitsinnit kingunerluutinik qaangiinissarput oqaasissaqarnitsinnillu arsaarinnissutaasimasumik tiguseqqinnissarput uannut pingaaruteqarput, taanna oqarpoq.

Naja Lyberthip spirali danskit oqartussaasuisa periusaanut ilaasimanersoq DR-imit tusarnaagassiap ”Spiralkampagnen”-ip siorna aasakkut saqqummernissaa tikillugu ilisimasimanngilaa.

Spiralilersuisoqarsimaneranik qulaajaasoqarnissaata utaqqiuarneqarsimasup aallartinnissaa marlunngormat saqqummiunneqaraluartoq Naja Lyberthip taarsiissuteqartoqarnissaanut suliap aallartinnissaanut taanna utaqqinianngilaa.

- Naalagaaffiup inatsimmik unioqqutitsisimanera ersarippoq. Taamaammat suliap aallartinnissaanut qulakkeersimasutut misigisimavugut.

Qulaajaanermi nunatsinni oqaluttuarisaanermi 1960-imit 1991-imut nunatta peqqinnissamut oqartussaaffimmik tigusinissaa tikillugu naartunaveersaartitsineq misissorneqassaaq.