Henriette Berthelsen spiralilersuisoqarsimanera pillugu: Danmarkimiittut aamma ikiorserneqartariaqarput
Henriette Berthelsen ukiut pingasut ingerlaneranni tallimariarluni spiralilerneqarpoq.
Siullermik Nuummi 1973-imi spiralilerneqarpoq, taamani 14-inik ukioqarpoq. Danskeq nakorsaq spiraliliisuuvoq, Henriette Berthelsenilu danskisut pikkorippallaannginnami spirali suunersoq paasiuminaatsippaa.
Spiralilerneqarnera Nuummi skolehjemmimi najugaqarnerata nalaani pivoq.
Henriette Berthelsen akussakkut aseruuttoorpoq, ukiullu affaata ingerlanerani spiralia peerneqarpoq, nutaamillu taarserneqarluni.
Spiralialu taarserneqaqattaarpoq nakorsap ukiut pingasut qaangiunnerani p-pillenik tunisinissaata tungaanut.
Tusarnaagassiaq Spiralkampagnen
- Danskit oqartussaasui kalaallit amerliartoqqunagit spiralilersuinissaminnut inassuteqarsimasut, DR-ip podcastimik tusarnaagassiliareqqammisaani "Spiralkampagnen"-imi erserpoq.
- 1966-ip 1970-illu akornanni spiralilersinneqartut 4.500-upput.
- Kalaallit Nunaanni arnat naartusinnaasut taamani 9000-upput.
- Aperineqaqqaaratik spiralilersinneqarsimasuni arlallit tarnikkut timikkullu kingunerlutsitserujussuarnerannik kinguneqartumik qinigassinneqarsimanngitsutut misigisimapput. Anniaatigalugulu kingunerluutigisimagaat arlallit oqarput.
- Niviarsiaqqanut ukiukitsunut, angajoqqaavi akuersiteqqaarnagit, spiralilersuineq danskit suliniuteqaleruttorneranni inatsisitigut akuerisaanngilaq.
- Taamaammat nakorsat naartunaveersaatinik niviarsiaqqanut 18-iliineqanngitsunut, angajoqqaavi akuersiteqqaarnagit, siunnersuisinnaalersillugit inatsit allanngortinneqarpoq. Tamanna nakorsat niviarsiaqqanut ukiukitsunut, angajoqqaavi akuersiteqqaarnagit, spiralileeqqusaanertut paasisimavaat.
Tusarfik: DR-podcast "Spiralkampagnen"
- Timima spirali akuerinngilaa, pinerillu tamaasa katattarlugu. Akussakkut aallaqqaataaniilli aseruuttuungaatsiarlunga anniarsuaarpunga. Aaqarujussuartarpunga. Annniangaaramalu qilusoortarlunga, Henriette Berthelsen ullumikkut 64-inik ukioqartoq oqaluttuarpoq.
Tamanna napparsimmavimmi tassunga tunngasumik nalunaarsuiffimmi KNR-ip takusimasaani aamma nassuiaatigineqarpoq.
Spiralit Henriette Berthelsenimut kingunerluutaapput, taassumalu misigisimasani amerlanerpaat puiguissimallugit oqaatigaa.
Danskilli naalakkersuisuisa kalaallit innuttaasuisa amerliartornerannik ikilisaaniarlutik spiralilersuisimanerat DR-imit tusarnaagassiap “Spiralkampagnen”-ip ukioq manna maajimi saqqummiummagu misigissutsit Henriette Berthelsenimut uteqqipput.
- Merianngulerpunga merianngajaqattaarlungalu. Ajorluinnarpoq, puigorluinnarsimagaluarlugit eqqaaqqikkiartulerpakka. Taamaammat ikiorneqartariaqarlunga ilisimavara, Henriette Berthelsen oqarpoq.
Arnalli spiralilersuisoqarnerani ilaasimasut Danmarkimi tarnip pissusianik ilisimasalimmit ikiorneqassagunik oqaloqatiginninnerup ilaanik namminneq akiliissapput.
Henriette Berthelsenip ullumikkut Danmarkimi najugaqartup, tarnikkut ikiorsiinermik ilaqutaariinnillu ikiorsiinermik sulisup oqarnera naapertorlugu peqqinnissaqarfik aqqutigalugu tarnikkut ikiorneqanngikkuni tarnip pissusianik ilisimasalimmik oqaloqateqarnermut ataatsimut 425 koruunimik akiliisassaaq.
Danmarkimi tapiissuteqarneq nalinginnaasoq aqqutigalugu tarnip pissusianik ilisimasalimmik oqaloqateqarnissamut utaqqineq agguaqatigiissillugu qaammatit sisamat sinnerlugit – tassa sapaatit akunneri 16-it sinnilaarlugit sivisussuseqarpoq.
Nunatsinni arnanik spiralilersuisoqarnerani ilaasimasut tarnip pissusianik ilisimasalimmit akeqanngitsumik ikiorneqarnissamut periarfissaqarput. Henriette Berthelsenillu neqeroorut tamanna Danmarkimi aamma periarfissaasariaqarsoraa.
Isumassorneqannginneq
Henriette Berthelsenip spiralilerneqaqqaarneranit naak ukiut 49-t qaangiutereeraluartut taassuma misigisimasaa suli timaaniippoq.
Taanna Qeqertarsuatsiaaneersuuvoq, spiralilerneqarnerminili Nuummi skolehjemmimi najugaqarpoq.
- Nuummi skolehjemmimi meerarpassuuvugut, taamaammat pisimasoq oqaloqatigiissutigaarput. Eqqaamasakka malillugit tamatta spiralilerneqarpugut. Kisianni angajoqqaanit pissarsiarisinnaasamik tapersersorneqarnissamik, paasineqarnissamik isumassorneqarnissamillu pissarsinngilagut, Henriette Berthelsen oqarpoq.
KNR-ip Henriette Berthelsen pillugu napparsimmavimmi nalunaarsuineq atuarpaa.
- Henriette Berthelsen ukiut pingasut ingerlaneranni arfinileriarluni spiralilerneqarpoq.
- Siullermik 1973-imi spiralilerneqarpoq.
- Timaata spirali akuerinngilaa, tamannalu anniangaatsialersitsillunilu akuussaatigut aseruuttoortitsivoq.
- Ukiup affaata ingerlanerani spirali peerneqarpoq, nutaamillu ikkussisoqarluni.
- Henriette Berthelsen ukiut pingasut qaangiuttut naartunaveersaatinik p-pillenik tunineqaannarpoq.
Henriette Nuummi meeraanermini skolehjemmimi angerlarsimaffigisaminit kilometerialunnguit ungasitsigisumi tikeraarluni ikinngutimi angerlarsimaffiani eqqissilluni nalaasaarfimmi issiavoq.
- Spiralilerneqarneq nillertuusoq eqqaamavara, atortorisaat nillerput nakorsarlu aamma nillerluni. Puutut pineqarlunga misigisimavunga. Ataqqineqarnermik misiginngilanga. Meeraannaavungalu, taanna oqarpoq.
Henriette Berthelsenip oqarnera naapertorlugu angajoqqaani spiralilersuisoqarnera pillugu ilisimatinneqanngillat.
- Eqqaasama ilaat tassaavoq atuarfiutigaluni angerlarsimaffimmi angajoqqaamma paarilluarneqartutut takorluugarisaani qanoq sumiginnagaatigisimanerlunga.
Ulluinnaat anigorniarnerat ajornakusoortoq
KNR-ip Danmarkimi nunamut imminermut peqqinnissamullu ministeri, Sophie Løhde (V) apersorniarsarigaluarpaa, tamannali iluatsinngilaq.
Danskit naalagaaffiata spiralilersueqataaffigisaanni arnat eqqugaasimasut tarnip pissusianik ilisimasalimmik akeqanngitsumik oqaloqateqarnissaannut danskit naalagaaffiat qanoq akisussaaffeqartiginersoq, KNR-ip ministerimut apeqqutigerusukkaluarpaa. Danskit naalagaaffiata nunatsinni peqqinnissaqarneq 1992 tikillugu akiusussaaffiginikuuaa, tamatumalu kingorna nunatta tamanna nammineq akisussaaffigilerlugu.
Tamatuma saniatigut arnat eqqugaasimasut tarnip pissusianik ilisimasalimmik akeqanngitsumik ikiorneqarnissaanut pilersaaruteqartoqarnersoq apeqqutigerusukkaluarparput.
Ministereqarfiulli tassunga taarsiullugu kalaallit arnat Danmarkimi najugaqartut Danmarkimi danskisut innuttaassuseqartut allat assigalugit periarfissaqartut allappaa. Danmarkimi tarnip pissusianik ilisimasalimmik oqaloqateqarnissamut naak nakorsamit innersuussuteqartoqaraluartoq nammineq akiliuteqartoqartarpoq.
Tamatuma saniatigut arnat Danmarkimi Kalaallit Illuutaanni imaluunniit Psykiatrifondenip oqarasuaataanit akeqanngitsumik siunnersorneqarsinnaasut paasissutissiissutigaa.
Henriette Berthelsenili aperigaanni tamanna naammanngilaq.
Taanna nammineq tarnip pissusianik ilisimasalimmik oqaloqateqarnissamut akissaqanngilaq.
- Ulluinnaat anigorniarnerat sulineralu ajornakusoornikuupput, eqqarsaatimmi uteqattaaginnavipput. Aliasullunga qiangaatsiaqattaarpunga, taavalu kanngusunneq takkuttaqattaaginnavilluni, Henriette Berthelsen oqarpoq.
- Peqqinnissamut oqartussaaffik nunatta 1992-imi tiguaa. Naalakkersuisut siulittaasuata, Múte B. Egedep (IA) oqarnera naapertorlugu taamaammat nunarput suliamut atatillugu ilisimasakippoq.
- Inatsisartuni ilaasortat tamarmik 1966-imit 1975-imut sivisunerusumillu spiralilersuisoqarsimaneranut atatillugu qulaajaasoqarnissaanik qinnuteqarnissartik isumaqatigiissutigaat. Kikkut qulaajaasuussanersut qanorlu suliarineqassanersoq suli aalajangiiffigineqanngilaq.
- Nunatsinni Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Siunnerusisoqatigiit aamma Inuit pisinnaatitaaffii pillugit Instituttip spiralilersuisoqarsimanera arnat inuttut pisinnaatitaaffiannik unioqqutitsinerusutut nalilerpaat.
