Juulli aputeqarpianngitsoq: Nuup decembarimi kiannerpaaffigisimasani angungajakkaa

Aput tamangajammi aappoq, kavaajarlu ukiorsiut oqorpallaarpoq. Københavnimi kiassuseq 0-imiittoq Nuummi ullaap tungaani nalunaaqutaq qulingortoq 12,6 gradimik kiappoq.

Nunatsinni illoqarfiit pingaarnersaanni kiannera decembarip qaammataani siorna kiannerpaaffiginikuusaa angungajappaa: Siorna decembarip ulluisa 27-anni 13,7 gradimik kiassuseqartoq uuttorneqarnikuuvoq.

DMI-mi silasiortoq, Lisette Grenbom KNR-imut paasissutissiivoq.

- Nuummi siorna decembarimi sila aatsaat taama kiatsigaaq

- Ullumili - kiassutsip 12,6 gradimiinnera kiannerpaaffigisaanut qanippoq. Nuummi ukiup tamaalinerani agguaqatigiissillugu 5,3 gradimik issittaraluarpoq.

Kangerlussuarmi 12 gradingajammik kiattoq

Illoqarfiit pingaarnersaanniinnaq ukiup taamaalinerani nalinginnaanngitsumik kianngilaq: Nunattami ilarujussuani marlunnik kisitsitalimmik ulluni kingullerni kiattarpoq.

- Kangerlussuarmi kiassuseq nalinginnaasumit allaanerunerpaavoq. Kangerlussuarmi decembarimi nalinginnaasumik marlunnik kisitsisitalimmik issittaraluarpoq, ippassarli aatsaat taama kiatsigaluni 11,5 gradimik kiappoq, DMI-mi silasiortoq, Caroline Drost Jensen oqarpoq.

- Tamanna kiannerpaaffigisaanik 1991-imi uuttorneqarsimasumit 0,4 gradimik kianneruinnarpoq.

Kangerlussuarmi ukiup taamaalinerani agguaqatigiissillugu 15,2 gradimik issittaraluarpoq. Nunattali kitaata sineriaata kujasissortaani kisimi kianngilaq. Qaanaamimi aamma kiappoq.

AAMMA ATUARUK Nunatta ilaani aatsaat taama kiatsigimmat sermeq milliardikkuutaartunik oqimaatsigisoq aattoq

Qaanaami decembarimi agguaqatigiissillugu 20,1 gradimik issitsigisaraluarpoq, maannali 8,3 gradimik kiattoq uuttorneqartoq DMI paasissutissiivoq.

Tunumi kavaajaq aamma singissaarneqarsinnaavoq:

- Ittoqqortoormiini 4,8 gradimik kiattoq aamma Tasiilami Kulusummilu 5 gradit missaannik kiattoq uuttornqarpoq, Caroline Drost Jensen oqarpoq.

Ittoqqortoormiini nalinginnaasumik maannakkut 12 gradinik qerinnartussaagaluarpoq, Tasiilamilu 4,9 gradimik issittussaagaluarluni.

Europamit silaannaq kiattoq

Nunarput sapaatip akunnerata naanerani kissappoq, eqqarsaruillu ”silaannaap kissatsikkiartornerungaa” taava kukkuvutit, silasiortoq, Lisette Grenbom oqarpoq.

- Tamanna silaannaaq kissatsikkiartorneranut attuumassuteqanngilaq. Silaannarliuna kissartoq nunanit kiatuuniit qummut naqitsineqartoq.

AAMMA ATUARUK Kujataani juuni uuttortarneqarsimasuni masannarnerpaanut ilaasoq

Naqitsinertuffiit marluk pissutaapput – aappaa Tuluit Qeqertaanniittoq ataaserlu Sermersuarmeersoq,  taakku ataatsimoorlutik silaannaq kissartoq Europap kujasissortaanit qiterpasissortaaneersorlu nunatta kangimut sineriaanukarteriarlugu kitaata sineriaanut ingerlaartippaat.

Upernavimmi 6 gradinik kiattoq uuttorneqarpoq. Qujanartumilli aqagumiik nillerneruleriartoqqissaaq.

- Nuulli juullimi aputeqarnavianngilaq, Lisette Grenbomip oqaatigaa.