Aningaasanik ilisimasalik: Aningaasaqarnermut inatsisissamut siunnersuut ajunngivissoq, kisianni peqqinnissaqarfik pillugu annertunerusumik oqallittoqartariaqarpoq

Kalaallit Nunaanni aningaasat peqqinnissaqarfimmut atukkat pissarsiffiulluarput, kisianni piumasat tamarmik pineqarsinnaanngillat, Peqqinnissamut Ataatsimiititaliami siulittaasup tullia oqarpoq.

Allattoq Kim Hinrichsen

aggustip 09-at 2023 14:53

Nutserisoq Per Rosing

Ippassaq naalakkersuisut ukiup tullianut aningaasaqarnermut inatsisissatut siunnersuut saqqummiuppaat.

Kisitsisit amerlaqisut angeqisullu taagorneqarput, pingaarnerpaavorli pisortaqarfinnik avoqqaarlerneq, immikkut ilisimasallit naapertorlugit pisortani sulisut amerlavallaalersimanerannik.

Kisianni pisortaqarfiit ilaat sipaarniarfiusimanngitsoq tassaavoq peqqinnissaqarfik.

Siunnersuut naapertorlugu tamanna siornamut naleqqiullugu koruuninik 60 milliuuninik amerlanerusunik pissaaq, katillugit koruunit 1.561 milliuunit atorneqartussanngussallutik.

Tamannalu peqqinnissaq pillugu aningaasaqarnikkut ilisimasallip aamma Peqqinnissamut Ataatsimiititaliami siulittaasup tulliata Kjeld Møller Pedersenip nuannaarutigaa:

- Isumaqarpunga soorunami oqaasiummata taasariaqartoq, kisianni aamma iliuuseqarneq tunulequtaavoq. Peqqissuseq pillugu politikikkut isumaqatigiissuteqartoqassaaq, tamanillu attuisuusariaqassaaq. Peqqinnissaqarfiup sumut ingerlanissaa pillugu politikikkut isumaqatigiittariaqarput, KNR-imut oqarpoq.

2024-mut aningaasanut inatsisissaq

Nunatta karsiata 2024-mi isertitassai katillugit 8014 millionit koruuniussasut naatsorsuutigineqarpoq.

Isersitat taakku 58 procentii qallunaat naalagaaffiata tapiissutaanneerput.

Aningaasat taakkua tamangajammik atorneqarnissaat naatsorsuutigineqarpoq - tassa 7912 millionit koruunit.

Taamaalilluni 100 millionit koruunit, Inatsisartut isumaqatigiinniutigisinnaasaaat, sinnerupput.

Nunatta aningaasartuutaata 22 procentii peqqinnissaqarfimmut pisarput, tamanna pisortat innuttaasunut aningaasanik nuussisarnerisa saniatigut missingersuummi aningaasat atorneqartussat annersaraat.

Kisianni peqqinnissaqarfiup aningaasanik naammattunik tunineqarsimaneranut apeqqut akiuminaatsinnerarpaa.

- Piviusumi apeqqutit taamaattut pitsaasumik akineqarsinnaanngillat. Pisariaqartunut annertoqisunik tunniussisoqarpoq. Kisianni akerlianik ilisimajuminaatsorujussuuvoq aningaasat atugassamut missingersuutit naammannersut, oqarpoq.

Ungasissumut pilersaarusiortoqartariaqarpoq

Ippassaq tusagassiortunik katersortitsinermi saqqummiunneqartut ilaat ilaatigut tassaavoq napparsimasunik nalunaarsueriaaseq nutaaq koruuninik 100 milliuuninik akilik, sulisussanik pissarsiniarnermut milliuunit marluk piumassuserinngisaminnillu meerartaarsinnaanngitsunut milliuunit qulingiluat missaanni.

Siunnersuutit pitsaviit, Kjeld Møller Pedersen isumaqarpoq. Kisianni aamma amigaatinik aaqqiinerit eqqarsaatigilluanngisamillu aaqqiinerit. Amigaatigaa politikerit siumut sammisunik takorluugaqarnissaat aamma ungasissoq isigalugu annertunerusumik anguniagaqarnissaat.

Taamaattumik aamma Peqqinnissamut Ataatsimiititaliap innersuussutaasa ilagaat paasiniarneqassasoq nunatsinni peqqinnissap qanoq aningaasalerneqarnissaa – qanorlu aningaasat atorluarneqarnerusinnaanersut:

- Paasiniaasoqartariaqarpoq peqqinnissaqarfimmut aningaasaliisarneq ungasissoq isigalugu naammannersoq, oqarpoq nangillunilu:

- Pisortanit aningaasanut atugassat missingerneqarnerisa ilarujussui peqqinnissaqarfimmut atorneqartarput. Taamaattumik oqaannartoqarsinnaanngilaq annertunerusunik atuisoqartariaqartoq. Suut pisariaqartinneqarnersut isiginiarneqartariaqarput. Tamannalu siunnersuutigaarput.

Aamma atuarukAningaasanut inatsisissatut siunnersuut: Amigartooruteqarnerup annikillisinneqarnissaa

Kisianni peqqinnissaqarfimmut aningaasat qanoq amerlatigisut ikinerisa saniatigut aperisariaqarpoq aningaasalerneqartoq ataqatigiimik aaqqissuussaq sunaava. Aamma inuit tassani sulisussat qanoq sulinertik igaat.

- Isumaqavippunga aningaasat atorluarneqaqisut. Kisianni tunngaviusumik arlalinnik ajornartorsiuteqarpoq aningaasaqarnermut tungasuunngitsunik. Tassami aamma apeqqutaavoq Kalaallit Nunaanni sulinissaq pilerinartuunersoq inuillu sivisunerusumik tamaaniikkumanersut. Tamanna aningaasaqarnermik apeqqutaanngilaq, Kjeld Møller Pedersen oqarpoq.

Kisitsisit oqaluuserinissaat piffissanngorpoq

Kisianni immaqa aamma annertunerujussuarmik oqaluuserisaqarnissaq piffissanngorpoq. Peqqinnissaqarfimmut aningaasat qanoq amerlatigisut ilinissaat kisiat pinnagu, kisianni aamma aningaasat qanoq atorneqarnissaannut ilimagisat pillugit. Tassami Kalaallit Nunaat nunat allatut inngilaq, taamaattumillu nunani allani peqqinnissaqarfiit assingannik peqartoqarsinnaanngilaq:

- Unammilligassat annertoorujussuupput. Qanorlu annertutigisut iluatsinneri tupigusuutigaakka. Kisianni aamma ilaannikkut isumaqartarpunga ilimagisat annertuallaartartut pineqarsinnaasunut naleqqiullugit. Pakatsinermik kinguneqartarpoq. Peqqinnissaqarfimmi ilisimasalinni, inuiaqatigiinni aamma politikerit akornanni. Taamaattumik isumaqarpunga tamatuma oqaluuserinissaa pingaaruteqartorujussuusoq, oqarpoq.

- Aamma Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfiup qanoq ilimagisaqarfiusinnaaneranik inuiaqatigiit naleqqussaanermut ilaatissallugit pingaaruteqartuuvoq. Tunngaviusumik atugassarititaasut atorlugit. Tassami sulisunik amigaateqarnerinnaanngilaq. Ungasissutsit annertoqaat, illoqarfiit inukipput. Politikerit innuttaasullu akornanni tamanna oqaloqatigiissutigineqartariaqarpoq.

Nutaarsiassami kukkunermik nassaarsimaguit uunga allaffigineqarsinnaavugut.