Aningaasaateqarfiliornissaq Danmarkimi partiip naalakkersuisuutitaqartup tapersersorpaa

Danmarkimi partiip naalakkersuisuutitaqartup, De Radikale, Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiutitigut suliniutinut assigiinngitsunut iluaqutaasussamik danskit naalagaaffiata aningaasalersueqataaffigisaanik aningaasaateqarfiliornissamik siunnersuut taperserpaa. Partiip Kalaallit Nunaannut tunngasunut oqaaseqartartua, Helle Løvgreen Mølvig, taama oqarpoq.

- Misissornissaanut piumassuseqarpugut, aamma soraarnerussutisiaqalernissamut aningaasaateqarfiit danskit naalagaaffiat peqatigalugu aningaasaateqarfimmut pineqartumut aningaasaliinissaannut ilusissanik assigiinngitsunik sulissuteqarnissatsinnut piumassuseqarpugut.

Naalakkersuisooqatigiinni suleqatiminik - Socialdemokraatit - aningaasaateqarfimmik taama ittumik pilersitsoqarnissaanut soqutiginnillutik, kalaallilli danskillu suleqatigiissitaliaata nunat taakku marluk qanoq iliornikkut aningaasaleeqatigiissinnaanerannut siunnersuuteqarnissaat utaqqimaaqqaarniarlugu oqaaseqareernerisa kingorna De Radikalet taama nalunaarput. Suleqatigiissitap ukiap ingerlanerani saqqummiussinissaa naatsorsuutigineqarpoq.

Aallartisaanissamut danskit aningaasaliissapput

Kalaallit Nunaanni aatsitassalerinermut iluaqutaasussamik aningaasaliisarfittut aningaasaateqarfiliornissaq arlaleriarlugu siunnersuutigineqartarsimavoq. Danmarkimi soraarnerussutisiaqalernissamut aningaasaateqarfiit Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiorluni suliniutinut aningaasaliinissamut soqutiginnillutik siorna nalunaarput, aningaasaateqarfiliortoqaranili.

Tamatumuuna siunnersuuteqartoq tassaavoq sanaartornermik suliffeqarfissuup MT Højgaardip Kalaallit Nunaanni Savalimmiunilu pisortaa, Jóannes Nicclassen. Taassumalu siunnersuutigaa danskit naalagaaffiat aningaasaateqarfimmut 10 mia. koruuninik aningaasaliissasoq, aningaasaateqarfillu Danmarkimi suliffeqarfinnit aningaasaliiffigineqarsinnaassalluni. Aningaasaleerusussinnaasut qulakkeernissaat anguniarlugu taamaaliortoqassaaq.

Danmarkimi suliffissuit peqatigiiffiat, Dansk Industri, taamatut suliniuteqartoqarnera tapersersorpaa, Namminersorlutilli Oqartussat aningaasaateqarfimmut aningaasaleeqataanissaat piumasaqaatigalugu, De Radikalelli kalaallit aningaasaleeqataanissaannik piumasaqaateqarusunngillat.

- Naagga, taama piumasaqaateqarnianngilagut. Oqartoqarsinnaavorli amerlanerit aningaasaleeqataanerisigut pitsaanerusunik periarfissaqassasoq. Taamaammat Namminersorlutik Oqartussat aningaasaleeqataarusullutik saaffiginnissappata itigartinnavianngilara, oqaloqatigiissutigerusussalluguli, Helle Løvgreen Mølvig taama oqarpoq.

Inuussutissarsiutinut aningaasaateqarfik - imaanngitsoq aatsitassalerinermut aningaasaateqarfik

De Radikalelli isumaqarput aningaasaateqarfissaq Kalaallit Nunaanni aatsitassalerineriinnarmut iluaqutaanani inuussutissarsiuteqarnermut tamarmut iluaqutaasariaqartoq. 

- Tamakkununnga ilaasinnaapput silap pissusianut, nukissiuuteqarnermut, takornariartitsinermut nunalerinermullu tunngasut. Aamma tassaasinnaapput aatsitassanik piiaaneq avatangiisitigullu nutaaliorluni suliniutit. Aningaasaateqarfiup siunertamut aalajangersimasumut aningaasaliisarfissatut atorneqarnissaanik eqqarsaateqanngilagut, Helle Løvgreen Mølvig taama oqarpoq.

Tamatuma saniatigut suliffeqarfinnut ilitsersuutissat aningaasaateqarfiup siunertaaniitinneqassapput.

Danskilli nalaagaaffiata qanoq amerlatigisunik aningaasaliinissaa partiip oqaatigiumanngikkallarpaa.