Akissutissap utaqqinerani: Kina kalaaliua?

- Ua aqagu Sverigemut nuukkaluaruma svenskisut imminut taanavianngilanga immaqaluunniit qallunaatut Danmarkimut nuukkuma, ilaat taama akissuteqarpoq.
Pele Brobergip Naleqqallu kalaaleq qanoq nassuiaatertaqarnersoq akissutissarsiorpaat. Apeqqummulli ataatsimoortumut akissut ukiakkut ataatsimiinnissamut ingerlateqqinneqarpoq. Assi © : Malik Brøns / KNR
juunip 07-at 2022 15:58

Kina kalaaliua?

Apeqqut taanna Inatsisartuni aasaanerani sulinngiffeqartoqalinnginnerani politikkikkut  sapaatip akunnerata siuliani qitioqqippoq.

Siunnersuut Naleqqamit siunnersuutigineqarpoq, taannalu ukiuni marlungajanni kinguartinneqareersimavoq.

Innuttaaneq:

Naalagaaffiit Peqatigiit kikkut tamarmik innuttaanissaminnut pisinnaatitaaffeqartut aalajangersarpaa.


Innuttaaneq inuup nunami innuttaasut allat assigalugit pisinnaatitaaffeqarnissaanik ilaqarpoq. Matumani qinersisinnaatitaaneq ilanngullugu.

Immikkut inuiaassuseq:

Inuiaassuseq kulturikkut ataatsimeernermut soorlu oqaatsinik, upperisanik atikkersornermullu attuumassuteqartumut atorneqartarpoq.


Taanna inuup timikkut kingornussaanut aamma innersuussutaasinnaavoq.

 
Paasissutissarsiffik: Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Institutti

- Tassami nunatsinni najugaqartut tamarmik nunatsinni innuttaassuseqartut oqaannarsinnaanngilagut. Nunani allani taamaaliorneq ajorput, Naleqqamit Pele Broberg KNR-imut sapaatip akunnerata siuliani oqarpoq.

Namminersorlutik Oqartussat pillugit inatsimmi oqaasertaliineq oqallinnermut tunngaviuvoq. Tassani kalaallit inuit nunatta qaqugu namminiilivinnissaa aalajangissagaat allassimavoq.

AAMMA ATUARUK Mianersoqqusisoq: Kalaallit Nunaat kisermaassilluni aqutseriaaseqalerataannaavoq

Tassa piffissaq naleqqutilerpat kalaallit inuit namminiilivinnissaq pillugu aalajangiissapput. Kinali kalaaliunersoq nassuiaatigineqanngilaq, taamaammat kiap imminut kalaallisut taasinnaaneranut apeqquterpassuupput.

AAMMA ATUARUK Kiap kalaaliuneranik oqallittoqannginnerani: Inuiaqatigiinni kikkut tamaasa inissaqartissavagut

- Ullumikkut inatsimmi kalaaleqanngilaq. Tamatta danskisut innuttaassuseqarpugut. Maani inunngornikut tamarmik danskisut innuttaassuseqarput.

- Namminiilivinnissaq siunissami taasissutigineqannginnerani kalaaleq qanoq ittuunersoq inatsimmi allanneqartariaqarpoq, Pele Broberg oqarpoq.

Oqallinneq – aalajangiinerlu -inatsisartut ukiakkut ataatsimiinnissaanut ingerlateqqinneqarpoq. Tamannali KNR-ip Nuummi inuit kiap kalaaliuneranik eqqarsaateqarnerannik aperinissaanut unitsitsinngilaq.

 

Assi © : KNR

Bent Mørch:

 

- Kalaallit Nunaannut inuk kinaluunniit nunasisoq Kalaallit Nunaannilu innuttaasunik sullisserusuttoq Kalaallit Nunaanni innuttaassusilittut isigivara.

 

Assi © : KNR

Martha Jensen:

 

- Ua isummanni uagut maani inunngornikuunnaanngitsut tassami inuup nammineq taanna aalajangissagaa tikilluaqqusaasutut misigiguni ataqqilluta, kalaaliorusullutik. Nuannarisarpara qallunaat allallu imminut kalaallisut isigilernikut.

 

Assi © : KNR

Najaaraq Eliassen: 

 

- Kinaluunniit kalaallisut misigisoq kalaaliunissaanut ua isumaqarpunga misigissuserput taanna aalajangiisuusussaasooq kalaaliunerluni kalaaliunnginnerluniluunniit.

 

Assi © : KNR

Jørgen Boassen:


- Tassa maani kingoqqisut siuaaqartut akusaagaluarunilluunniit aamma, kisiannilu aamma kalaallisut paasinnissinnaaneq oqalussinnaanerlu aamma tassani ilaasorujussuupput. Ua aqagu Sverigemut nuukkaluaruma svenskisut imminut taanavianngilanga immaqaluunniit qallunaatut Danmarkimut nuukkuma maani nuna inuuvunga kalaaleq maani nunaminngaanneersoq qaqugumulluunniit aamma taamaattuassaanga toqussara tikillugu.