Aki-Matilda Høegh-Dam taaguunneqartupilussuaq – Aaja Chemnitz ikinnernit taaguunneqartoq
Siumumeersoq Aki-Matilda Høegh-Dam Inuit Ataqatigiinneersorlu Aaja Chemnitz siuliittuutigineqareersutut ukiuni sisamani tullerni Christiansborgimi sulissapput.
Taakku marluk taaguunneqarnerpaapput, allanngortoqarsimavorli.
Aki-Matilda Høegh-Damimi 6.655-nit taaguunneqarpoq. Tassalu nunatsinni qinersisut pingajorarterutaat Aki-Matilda Høegh-Damimik taaguussipput.
Taamaasilluni 2019-imi qinersinermut naleqqiullugu marloriaatingajannik amerlanerusunit taaguunneqarpoq.
Taaguussinerit:
Nunatsinni qinersiviit tamarmik kisitsereerput.
Siumut 37,6 procentinit taaguunneqarpoq.
Inuit Ataqatigiit (IA) 24,6 procentinit taaguunneqarpoq.
Demokraatit 18,5 procentinit taaguunneqarpoq.
Naleraq 12,2 procentinit taaguunneqarpoq.
Atassut 3,6 procentinit taaguunneqarpoq.
Attaviitsoq Tillie Martinussen 0,9 procentinit taaguunneqarpoq.
- Nuannaarnerujussuaq, tuppallerneq nukissamillu tunineqartutut misigineq. Unneqqarilluni oqalulluni aamma nunaqqatitta nipaasa erseqqissumik sapiissuseqarluni ingerlateqqissinnaanissaat pisariaqartinneqarsimasoq ersippoq, Aki-Matilda Høegh-Dam KNR-imut oqarpoq.
AAMMA ATUARUK Aki-Matilda Høegh-Dam Aaja Chemnitzilu Folketingimut qinigaaqqipput
Aaja Chemnitzili kinguariarpoq. 2019-imi qinersinermi taaguunneqarnerpaareerluni, 4.289-init, tassalu 21,7 procentinit, maanna taaguunneqarpoq. 2019-imi qinersinermi 5.669-init taaguunneqarpoq.
- IA-p qineqqusaarnermi matumani oqimaatsunik sammisaqarpoq. Tamannalu kinguneqarpoq. Taavalu uanga Folketingimilu angusimasakka pillugit sunniiniartoqarpoq, Aaja Chemnitz KNR-imut oqarpoq.
Mette Frederiksenimut piumasaqarniartut
Aaja Chemnitzip Aki-Matilda Høegh-Damillu Mette Frederiksen ministeriunertut toqqarniarpaat.
- Uagut kalaallit Folketingimi pissutsinut massakkut sunneeqataangaatsiarsinnaasugut takusinnaavarput. Partiilersuunneq immaqa illukartillugu nunaqqatigut tamaavimmik isigisariaqarigut isumaqarpunga. Partiit minnerit peqataatinniarsaralugit Kalaallit Nunaat sorusunnersoq nunarput sumut ingerlanniarneripput pillugu nipimik ataatsimik aamma Folketingiminngaanniit takutissinnaanissarput sulissutigissagipput isumaqarpunga, Aki-Matilda Høegh-Dam oqarpoq.
- Piumasaqarniarpugut. Kalaallit Nunaannut sunniuteqarluartussat ukkatarinissaat pingaarnerpaavoq. Kalaallit Nunaat Danmarkiminngaanniit arlalitsigut sumiginnarneqartarpoq soqutigineqarnerlu ajorluni, Aaja Chemnitz.
AAMMA ATUARUK Taasinerit tamarmik kisinneqareerput – nunarpullu pingaarutilimmik inississinnaavoq
Aki-Matilda Høegh-Dam Aaja Chemnitzilu qinigaammata, Folketingimi saamerliunerusut marlunnik ilapput. Taamaattullu Mette Frederiksenip saamerliunerusunik naalakkersuisoqatigiiliorniaruni pisariaqartippai.
Saamerliimmi 87-inik qinigaatitaqarput.
Talerperliit 73-inik qinigaatitaqarput.
Tassa imaappoq taakku arlaannaalluunniit 90-inik qinigaatitaqanngillaq – taamaalillutillu tamarmik amerlanerussuteqalersinnaanatik.
Qinersisinnaatitaasut affaanngitsulluunniit qinersisut
Tamatumalu nunanit avannarlerni qinersinernut soqutiginarluinnarsitsilersinnaapput. Nunarpummi Folketingimut marlunnik qinigaqartussaavoq, ilimagineqartutullu tamanna inerneqassaguni Siumut Inuit Ataqatigiillu Folketingimiittuuteqaleqqissapput. Taakkulu tamarmik saamerlerneersumik ministeriunerulertussamik tapersiiniarput.
Savalimmiuni Javnaðarflokkurinimeersoq Sjúrður Skaale taakkununnga ilaassappat, saamerliunerusunit qinikkat 90-iussapput, taamaasillutillu ataatsimik amerlanerussuteqaqqatalaassallutik
Siumut 1979-imiilli ataasiaannarluni Folketingimiititaqanngilaq. Inuit Ataqatigiit 2001-imi siullerpaamik qinigaatitaqarput.
Nunatsinni qinersisinnaatitaasut 47,8 procentii qinersipput. 2019-imi qinersisinnaatitaasut 49,8 procentii qinersipput.
Qinersisinnaatitaasut 2007-mi 64,4 procentii, 2011-mi 57,5 procentii 2015-imilu 49,9 procentii qinersipput.