Qulimiguullit sukkanerugaluarlutik sermernartumi taartumilu timmisinnaanngitsut

Air Greenland qulimiguulinnik arfinilinnik, ilaasunik angallassinermini atugassaminik pisissasoq, kiffartuussinissamut isumaqatigiissut, ukiuni qulini atuuttussaq, Naalakkersuisut siorna atsiormassuk suliakkiutaavoq.

Timmisartuutileqatigiiffiup pisiai nutaajunngillat. Ataaseq Mexicomi tallimallu Belgiami pisiarineqartut, Air Greenladimi timmisartoqarnermut aqutsisoq, John R. Nielsen oqarpoq.

AAMMA ATUARUK Nunatsinni qulimiguulinnik annaassiniarnissamut isumaqatigiissut Illersornissaqarfimmut akisungaatsiartoq

Taakkunannga nutaajunerpaaq ukiuni qulingiluani timmereerpoq nutaannginnerpaarlu ukiuni aqqaneq-marlunni timmereerluni.

Bell 212-illi maanna qulimiguuliutigineqartut ukiuni 50-ini atorneqareerput.

Timmisartuutileqatigiiffiup pisiai, Nordsømi, tassa imartami Danmarkip kitaaniittumi uuliasiortunut angallassissutaasimapput.

Taartumili sermernartumilu timmisinnaanngillat. Silammi ajornerani timmisinnaasut missingersuutit eqqarsaatigalugit akisuallaarput.

- Taamak ittunik qulimiguulississagutta pisiatta arfiniliusut nalinganut ataasiinnarmik pisisinnaavugut. Pisiagut sermernartumi timmisinnaasutut atortulersugaanngillat, John R. Nielsen oqarpoq.

Silaannarmi piginnaasai assigiit

Kaperlattartumilu najugallit, qulimiguulinnit angallanneqartartut sila ajortillugu naammangittaannartariaqarput.

- Sila eqqarsaatigalugu qulimiguullit nutaat sumiiffinni taakkunani Bell 212-tulli piginnaaneqarput, sukkanerunertilli pitsaaqutigaat, John R. Nielsen oqarpoq.

Qulimiguullit pisiarinerani aki isertugaasoq, taanna aamma oqarpoq.

Qulimiguullit nutaat inunnut qulinut inissaqartut, Bell 212-it inunnik qulingiluanik issimasoqarsinnaapput. 

Bell 212-it nalunaaquttap akunneranut 170 kilometeritut isorartutigisumukarsinnaapput, H 155-llu 250 kilometerimut. Assersuutigalugu Upernavimmit Kullorsuarmukarnermi nalunaaquttap akunnera ataaseq minutsillu 15-nit atorneqartarnikut maanna minutsit 43-it atorlugit aqqut taanna timmiffigineqarsinnaalerpoq.

Bilitsit akikillissanngitsut

Pisiarineqaqqammersut procentinik 30-inik orsussamik atuinikinnerullutillu Co2-mik aniatitsinnginnerupput.

Atuinikinneruleraluartulli ilaasunut akigititat appassanngillat. Nutaammi aserfallatsaalineri pisoqqanit akisuneruvoq.

AAMMA ATUARUK Qulimiguullit nutaat ornigukkasuarsinnaassusiat killeqartoq

- Soorlu biilitit pisoqqat nutaanik taarserukkit orsussamik atuinikilligaluarlutik iluarsartuunneqarneri tamaasa akisunerulaartumik akiliisalissaatit, John R. Nielsen oqarpoq.

Pisiaq siulleq Upernavimmi atulereerpoq. Tullia Ilulissani qaammatip tulliata qiteqqunnerani atulissaaq, sinnerilu sisamat upernaaru aasarulu atorneqalissallutik. Sinneruttut sisamat Qaanaami, Uummannami, nunatta kujataani Tasiilamilu ilaasunik angallassissapput.