Aima Jensenimut alloriaqqinneq tassaasinnavoq Siriuspatruljen

Aima Jensen Måløvemiit Københavnip tungaanut qimuttuitsuni ilaavoq, uniffinni matut matunnginnerani nipiliuarartarneri tusaasinnaavai.  Apersuinerup nalaani tusaasinnavai A-miit B-mut ingerlaarluni, Aima Jensenimut nalinginnaasuuvoq, ingerlaartuartuunerarpoq, naak maanna Sisimiuni najugaqaraluaruni.

Ukiuugaa Aima Jensen aallakaatitassianut inuttassarsiortartunit sianerfigiteqqippoq, taakkulu neqeroorutigaat aallakaatitassiamut ”Slædepatruljen” peqataaqqullugu, tassani inuit aqqaneq marluk Siriuspatruljenimut inuttanngornissamut takorluugaqartunut peqataasinnaanissamut misilitsinnernut assingusunut naammassinnissapput.

Aallakaatiassianut inuttassarsiortartoq sianeqqaarmat timmisartortartunngorniarnini pissutigalugu peqataasinnaanngilaq, aappassaaneermat inuunermini aliasulluinnarfimmiippoq.

-Aappakoralu qimaqqammerpugut, nikallungaqalungalu, sungiusartanngivippunga nikallungalu. Uaniillunga ”aah, piareeqqanngivippunga”

Siriusimik takorluugaqarneq arpannermut misilitsinnermit unitsinneqarpoq

Aima Jensenili peqataarusuppoq, taamaattumillu timikkut piumasaqaataasut naammassisinnaajumallugit sungiusalerpoq naak qaammatit marluk inoraluaraa. Ullormut arlaleriarluni  nukkassartarfimmukaqqatartarpoq, naak piumassuseq killeqaraluaqisoq.

- nukkavissortukasiuvungami , naak sivikitsuinnaq atorlugu nukkassaraluarlunga. Unammisassakkali tikikkakkit takusinnaavara inorsarluinnarlunga, allaanngivikkamik unammisartuissuit. 

Slædepatruljenimi naammassiniagassat ilagivaat imermi sikulersukkameeriarluni eqqarsaatsersorsinnaanissaq. Assi © : Morten Funk Westh / DR

Siriuspatruljenimut misilitsinneq ukiualuit matuma siorna Aima Jensenip misilippaa. Nukeqassutsikkut misilitsinneq ajunngilluinnartumik naammassivaa, arpanniarnermillu naammassisassap unitsippaa. Timikkut naammassiniagassani ”Slædepatruljen”imi minnerusumik piumasaqaateqanngilluinnarpoq.   

- Siriusimut aallartisalernissamut atuarnermi aqqusaagassat ukiup affaani ingerlanneqartarput, uanili sapaati akunnerini tallimanut eqikkarneqarlutik. Taamaattumik aallakaatitassiami aqqusaakkavut sakkortoorujussuupput. 

Siriusimi ataasiakkaanik kalaallinik sakkutooqartarnikuuvoq, amerlanersaalli danskiusarput.  Tamannalu uggornartuusoq Aima Jensen isumaqarpoq taamaattumillu ”Slædepatruljen”-imi peqataanissani aalajangerpaa taamaaliornikkummi kalaallit soorunami peqataasinnaanerat uppernarsassagamiuk.

- Siriusimiinnissaq inuuninni takorluugarisimavara, immaqalu akueriinnartariaqarsimallugu piviusunngunngimmat. Aallakaatiassiarli misilereerlugu eqqarsarpunga misileeqqinnissaq ajunngivissagaluartoq. Misiliininniit ukiut qulit qaangiutereerput inuuninnilu massakkut allarluinnarmiippunga.

Ukiut qullit kingulliit aqqusinernik manngersaaviuinnanngillat. Utoqqaat illuanni sulisimavoq, annaasiniartartuusimavoq, stewardessiusimavoq, inuussutissarsiutigalugu aqqartartuusimavoq, imarsiortutut sakkutuujusimavoq ukiullu pingasut matuma siorna helikopterinik ingerlatsisinnaanissamik akuersissummik pigisaqalerpoq.

Angutaannangajaat silarsuat

Kalaallit Nunaat tamaat helikorterinik annaassiuniutini Aima Jensen HOIST-imik aqutsisutut sulivoq. Imarsiortutut sakkutuujunermini  helikopteri Seahawk pikkugisimaqaa eqqarsaatigisarsimallugulu taamattumik aqutsisinnaanissaq qanoq pissanganartigissagaluartoq.

Aima Jensen kisiartaalluni umiarsuarmiissimavoq sakkutuutullu naalagaa isumaqarsimavoq Imarsiortut Aqqartartutut ilinniagaannik naammassinnissinnaanngitsoq suiaassutsini pissutigalugu.

Ukiut sisamat sipaareerluni qaammatillu arlallit ilinniareerluni septemberimi 2021-mi Aima Jensen helikopterinut aqutsisutut imminut taasinnaanngorpoq. Assi © : Privatfoto

- Angutit amerlanerussuteqarfianni sulisuuvunga, tusarlerneqartuarsimavungalu arnaanera pissutgalugu una unalu naammassisinnaanngikkikka. Uannulli uku ukulu arnat saperaat angummit oqarfigineqassanngilanga, arnat angutituulli piginnaaneqarput. 

Aqqartartutut pikkorissarnermi angusivoq, ilaqutariit Aalborgemut nuummata meeraanerminiilli imminut naleqartinnini apeqqusertuarsimavaa. Narsami Qaqortumilu peroriartortumut qulinik ukiulimmut  nuunneq inuuneranut allannguisimaqaaq.

- Ilikkarniarnera kigaatsuararsuusimavoq, imaanngitsoq poqiikkama, kisiannili ilinniarniarnera meeqqanit allaniit kigaannerusimavoq, tassami danskisut oqalunneq uannut nutaajulluinnarpoq.

Aalborgemi meeqqat atuarfianni atuarnermini allaanerusutut Aima Jensen migisarsimavoq, uumasunullu nakorsaanissaminik takorluugaqarpoq. Tamannali nipituumik oqaatigisinnaasimanngilaa, oqaatigippagumi pimmatiginninneq aallartissaaq. -Tusartinneqartuartarpunga uumasunut nakorsanngornavianngitsunga sianiippallaaqigamami. Kalaaleq sianiitsuusunga tamarmik pqartarput. Tamannalu ukiorpassuarni upperaara.

Pimmatigisaq unammisorluunniit?

Meeraaneq oqitsorsiorfiunngeqisoq malunnarpoq, Aima Jensenili isumaqarpoq artorsarnerit ajugaaffigisanngortinnissaat inuttut nammineq akisussaaffiusoq.

- Ukiut ingerlanerini ersertarpoq inuup nammineq inuunerisaminut akisussaaffeqarnera.Inuunermi aqqusaarsimasat tunngavigaluguit pimmatigisatut inississanerluni imaluunniit unammisutut inississanerlutit toqqarneqarsinnaavoq.

Suleqatigiinni tallimaasuni Aima Jensenip HOIST-imik aqutsisuuneq SAR-imillu helikopterimik aqutsisuuneq suliarivaa. Assi © : Privatfoto

Aima Jensen atuarnermini issiaannavissuuneq sapipajaarpaa, ukiuni 33-ni inuuffigisamini assigiinngitsorpassuartigut killigisaminik ujartuisuartuuvoq.  Soorlu inuussutissarsiutigalugu aqqartartutut, helikopterimik aqutsisutut, tassa atorfiit allaffimmiorpalaartuunngitsut, taamaakkaluartorli imminut ulorianartorsiortitsiviunngillat. 

- Soorlu bungeejumperneq, taamaaliunngisaannartussaavunga. Iliuuserisanni toqqissisimarusuppunga. Aallaamaniarsarisuunngilanga killigisannilli ujartuineq nuannarisuuara. 

Ingammik helikopterimik aquttutut ilinniarneq pikkunavissortuuvoq, qulliillu arlallit nakkaapput, naammassisinnaanerlugulu Aima Jensenip qularisimavaa. 

- Artornarsimaqaaq . Ullormut akunnerup affaannaanik timmisinnaallunga, tassami nukikka tamarmik sukattarput ullullu arlallit timinni malugisarpara.

Eqqarsartaatsikkut nukittuneq

Unammisinnaasssueq meeraanerminiilli pigaa aallakaatitassiamilu ”Slædepatruljen”-imi timikkut nukittunerpaajunngivippoq, kisiannili eqqarsartaatsimigut nukittunerata minutsini arlalinni imermi sikulersukkamiissinnaalersippaa imaluunniit Islandimi qaqqami qutaarlummi imminut ningissinnaasunngortillugu.

- Eqqarsartaatsinniipput. Ilaannimi piareersimaffiginngisannik pisoqariataartoqarsinnaavoq, periataarsinnaaneq pisullu iluaqutinngortissinnaaneri apeqqutaapput. Imaassinnaavoq nerisassaqarpianngitsoq imertugassaqarpiarnanilu, tassani periarfissat tunngavigisinnaassavatit. 

Ullualuit qaangiuppata Aima Jensen Kangerlussuarmut SAR- helikopterimut utissaaq. Imaassinnaavorlu Siriusikkut qinnuteqaamik pissarsisut, ukiummi qulit ingerlaneranni pisoqarsinnaaqaaq.