Inatsisartut aalisarnermut inatsisissaq nutaaq sisamanngornermi taasissutiginiarlugu akunnerit arfineq-pingasut sinnilaarlugit atorpaat. Tamannali pinnginnerani ukiup affaani tusarniaasoqarpoq, akerliussutsimik takutitsisoqarpoq ikuallaasoqarlunilu.

Siornatigullu ukiut 20-t sinnerlugit ataatsimiititaliat ataatsimiititaliarsuit suliaqarsimapput, naalakkersuisullu assigiinngitsut inatsisip nutaap amigaataanera pissutigalugu tunuartariaqartarsimapput.

Inuilli aalisarnermut inatsimmi pineqartut inatsit utaqqineqartuarsimasoq qanoq isumaqarfigaat? KNR aalisartut oqaloqatiginiarlugit angalaarpoq.

Nukaaraq Lund Serritzlevip Aasianni aalisakkerivik Polar Seafoodip oqaatigeriigaatut ukialuit qaangiuppata matuppat susoqarnissaa ernumassutigaa. Assi © : KNR

Nukaaraq Serritzlev taakku ilagaat. Taassuma inatsisip iluaqutissartai ajoqutissartaalu takusinnaavai.

- Agguataarniarneqarnera uanga isinni ajorami, soorlu Aasianni fabrikkit matusariaqalertutut allaat inisslluni ukiut arlaqanngitsut qaangiuppata. Taava kikkut ammaassagamik? Sooruna Royal Greenland. Allat ammaasinnaanngillat uanga isumanni, taanna oqarpoq.

Pisassanulli niuerutaasinnaasunut inatsimmi nutaami ilaasunut tunngatillugu allatukanneq nipeqarpoq.

- Iluaqutissartaa nammineq pigisanik niueruteqarsinnaanermut ikaarsaariarsinnaavunga. Taannartaa uannut ajunngitsuuvoq.

Jørgen Inuusuttuup politikerit naak arlaleriarluni akerliussutsimik takutitsisoqaraluartoq oqaloqatiginnaasannginnerat qatsuppaa. Assi © : KNR

KNR-ip Jørgen Inuusuttoq aamma oqaloqatigaa. Taanna aalisarnermik piujuartitsinerulerniarnermut tunngatillugu qularnerulaarpoq.

- Oqartarnerattoorlugu piujuaannartitsinissaq eqqarsaatigigaanni, aalisagalerujussuaq killilersuinerujussuarlu - suvugut? Isiginnaaginnarpugut. Biologit oqartarput: " Nungulerput". Nunguleqqajanngillat, qaquguuna tamanna paasiniaraat. 

Taassumalu oqarnera naapertorlugu politikerit tusarnaartinniarnerat ajornakusoorpoq.

- Innuttaasunik qinigaapput, kisianni massakkut suppat? Innuttaasut tusaajumanngilaat. Marloriarluta akerliussutsimik takutitsigaluaratta akineqanngilagut kuglepennip toorneranilluunniit. Taamaakkami iluaqutaajunnaarnikuuvoq, Jørgen Inuusuttoq oqarpoq.

Jens Karl Jeremiassenip aalisakkat piffissami matumani akikippallaarnerat ernumassutigaa. Assi © : KNR

Jens Karl Jeremiassen aamma naapipparput, taanna inatsisip akuerineqarnera kingorna nammineq anignaasaqarnini pillugu ernumassuteqarpoq.

- Nangiarnartorujussuuvoq uagutsinnut aalisakkat akii taama appasitsigitillugit massakkut akuerineqarnera, toqqissisimananngitsorujussuuvoq, taanna oqarpoq.

Taamaammat aalisartutut siunissani pillugu aamma ernumassuteqarpoq.

- Uannut eqquerujussuassaaq ilungersornerusariaqassaanga taava aalisarnermi, suli aalisarnerusariaqassaanga.

Taassumalu isornartorsiuinermini aalisartut aalisakkanit tunisaminnit iluanaarutikinnerat pissutigalugu aalisarnermut atortorissaarutinik nutarteriniarneq ajornakusoornerarpaa.

Taamaammallu politikerinut oqariartuuteqarpoq:

- Politikkerinut oqariartussaguma oqassaanga: qinersisartusi tusaaniarsigit.