Aalisarnermut inatsisissamut siunnersuut nutartigaq piareertoq
Arlaleriarluni kinguartinneqareerpoq. Nunatsinnili aalisarnermut inatsisissamut siunnersuut Aalisarnermut ataatsimiititaliamit qaammatip ataatsip missaani suliarineqareerluni Inatsisartunut marlunngornermi unnukkut utertinneqaqqippoq.
Ataatsimiititaliap inatsisissatut siunnersuut oqallisaangaatsiartoq atuarpaa, aaqqissorpaa oqaaseqarfigalugu. Tamannalu Inatsisartuni qinikkat aalajangiiffigisassaanik allannguutissatut siunnersuutinik arlalinnik inerneqarpoq.
Royal Greenlandip aalisakkerinermik suliffeqarfinnit namminersortunit annerusumik pisassiissuteqarfigineqartarunnaarnissaa allannguutini annerpaavoq. Aalisakkerivissuarmut, Royal Greenlandimut pisassiissutit piffissap ingerlanerani 33,3 procentimit annikinnerulersikkiartorneqassapput. Qanoq annikinnerulersinneqartigissanersut allassimanngilaq, kisianni unammilleqatigiinnermi naligiittoqarnerulernissaa pissutigalugu annikinnerulersinneqassasut, siunnersuummi allassimavoq.
Royal Greenland nunatsinni inuit nunami suliffissaqarnissaannik qulakkeereqataasarmat pisassiissuteqarfigineqarnerusarpoq.
Aalisakkeriviit attatiinnarneqassasut
Naalakkersuisulli assersuutigalugu Aasianni aalisakkerivimmik attassiniarsarissasut siunnersuutigineqarpoq. Taamaaliorniarneq pissutigalugu raajarniartartut pisaminnik aalisakkerivimmut tunniussinerusalissapput, taamaalilluni suliassaqarnerussalluni. Taakku maanna pisami 25 procentiinik tunisisarput, siunissamilu 30 procentimik tunisisalissallutik.
Aasianni aalisakkerivik aalisakkeriviit amigartooruteqartitsisartut ilagaat.
- Tunisassiorfiit imminut akilersinnaanngitsut 2023-mi ammatinneqarnerat 200 million koruunniik naleqarsimavoq.Taava aamma uagut suliffeqarfittut imminut oqimaaqatigiittumik aningaasaqarnerput inissisimaannaqqullugu, taava aamma qiviartariaqalissavarput, aningaasarsiornerput qiviaraanni, suunuku akilersinnaasut suulluuku aamma akilersinnaanngitsut, Niels Thomsen sapaatip akunnerata siuliani oqarpoq
Naammagisimaanngitsut
Naalli Royal Greenland allanit pisassiissuteqarfigineqartarunnaassagaluartoq illuatungiliuttut maanna inatsisissamut nutaamut siunnersuut suli qularutigaat.
- Tusaaneqartutut misigisimanngeqaanga, aalisartut tusaaneqartariaqaraluartut tusaaneqanngitsutut misigisimaffigeqaakka, sulisartut eqqugaasussat imaannanngitsorujussuarmik ornitaqarput. Isumaqarpunga ammanerusumik peqataatinneqarnissaat pisariaqaraluartoq, Jens Napaattooq KNR-imut sapaatip akunnerani siusinnerusumi oqarpoq.
Demokraatillu aamma taama isornartorsiuipput. Taamaammat partiit marluullutik ikinnerusussuteqarlutik oqaaseqaateqarput, tassanilu inatsit maannakkutut itsillugu tapersernagu oqaatigaat.
Aalisarnermut inatsisissatut siunnersuummi Royal Greenland raajanik 33,3 procentimik pisassiissuteqarfigineqartussaagaluarpoq. Pisassiissutillu taassuma annertussusaa immaqa annikinnerulersinneqassaaq.