Aalisarnermut inatsisissamut siunnersuut nutartigaq piareertoq

Pisassiissutit piffissap ingerlanerani annikinnerulersinneqassapput. Aalisarnermut inatsisissatut siunnersuutip naleqqussarneqareerluni Inatsisartunut ippassaq unnukkut kingusissumi utertinneqartup pingaarnertut tamanna siunertaraa.

Allattoq Nicole Sander Bertelsen, Lærke Schmidt Fallesen

maajip 08-at 2024 10:45

Arlaleriarluni kinguartinneqareerpoq. Nunatsinnili aalisarnermut inatsisissamut siunnersuut Aalisarnermut ataatsimiititaliamit qaammatip ataatsip missaani suliarineqareerluni Inatsisartunut marlunngornermi unnukkut utertinneqaqqippoq.

Ataatsimiititaliap inatsisissatut siunnersuut oqallisaangaatsiartoq atuarpaa, aaqqissorpaa oqaaseqarfigalugu. Tamannalu Inatsisartuni qinikkat aalajangiiffigisassaanik allannguutissatut siunnersuutinik arlalinnik inerneqarpoq.

Royal Greenlandip aalisakkerinermik suliffeqarfinnit namminersortunit annerusumik pisassiissuteqarfigineqartarunnaarnissaa allannguutini annerpaavoq. Aalisakkerivissuarmut, Royal Greenlandimut pisassiissutit piffissap ingerlanerani 33,3 procentimit annikinnerulersikkiartorneqassapput. Qanoq annikinnerulersinneqartigissanersut allassimanngilaq, kisianni unammilleqatigiinnermi naligiittoqarnerulernissaa pissutigalugu annikinnerulersinneqassasut, siunnersuummi allassimavoq.

Royal Greenland nunatsinni inuit nunami suliffissaqarnissaannik qulakkeereqataasarmat pisassiissuteqarfigineqarnerusarpoq.

Aalisakkeriviit attatiinnarneqassasut

Naalakkersuisulli assersuutigalugu Aasianni aalisakkerivimmik attassiniarsarissasut siunnersuutigineqarpoq. Taamaaliorniarneq pissutigalugu raajarniartartut pisaminnik aalisakkerivimmut tunniussinerusalissapput, taamaalilluni suliassaqarnerussalluni. Taakku maanna pisami 25 procentiinik tunisisarput, siunissamilu 30 procentimik tunisisalissallutik.

Aalisarneq pillugu inatsit

Aalisarneq pillugu inatsisissaq ukiuni 20-ni utaqqineqarsimavoq.

Inatsit maanna atuuttoq 1996-imeersuuvoq. Taamanili inatsimmut ilassutinik allannguutinillu arlalissuarnik inatsisartut aalajangiisarput.

Aalisarneq pillugu ataatsimiititaliarsuaq aalisarneq pillugu inatsip qanoq imaqarnissaanut inassuteqaatinik arlalinnik 2021-mi saqqummiivoq.

Aalisarnermut naalakkersuisoqarfimmi atorfillit inatsisissamik saqqummeeqqammerput. Tusarniaassutigineqarnera pingasunngornermut januaarip 24-anut killeqarpoq.

Nunaqarfinni illoqarfinnilu politikerit aalisartullu, inatsisissap oqaasertaasa tusarniaassutigineqarnerata sapaatit akunnerinik arfineq-pingasuinnarnik sivisussusilerneqarsimanera puffaqqassutigaat.

Kim Kielsenip aalisarnermut inatsisissatut siunnersuut Inatsisartunut marsimi tunniuppaa.

Inatsisartut upernaakkut ataatsimiinnerminni aalisarnermut inatsit oqaluuserissavaat.

Allisiguk

Aasianni aalisakkerivik aalisakkeriviit amigartooruteqartitsisartut ilagaat.

- Tunisassiorfiit imminut akilersinnaanngitsut 2023-mi ammatinneqarnerat 200 million koruunniik naleqarsimavoq.Taava aamma uagut suliffeqarfittut imminut oqimaaqatigiittumik aningaasaqarnerput inissisimaannaqqullugu, taava aamma qiviartariaqalissavarput, aningaasarsiornerput qiviaraanni, suunuku akilersinnaasut suulluuku aamma akilersinnaanngitsut, Niels Thomsen sapaatip akunnerata siuliani oqarpoq

Naammagisimaanngitsut

Naalli Royal Greenland allanit pisassiissuteqarfigineqartarunnaassagaluartoq illuatungiliuttut maanna inatsisissamut nutaamut siunnersuut suli qularutigaat.

- Tusaaneqartutut misigisimanngeqaanga, aalisartut tusaaneqartariaqaraluartut tusaaneqanngitsutut misigisimaffigeqaakka, sulisartut eqqugaasussat imaannanngitsorujussuarmik ornitaqarput. Isumaqarpunga ammanerusumik peqataatinneqarnissaat pisariaqaraluartoq, Jens Napaattooq KNR-imut sapaatip akunnerani siusinnerusumi oqarpoq.

Demokraatillu aamma taama isornartorsiuipput. Taamaammat partiit marluullutik ikinnerusussuteqarlutik oqaaseqaateqarput, tassanilu inatsit maannakkutut itsillugu tapersernagu oqaatigaat.

Aalisarnermut inatsisissatut siunnersuummi Royal Greenland raajanik 33,3 procentimik pisassiissuteqarfigineqartussaagaluarpoq. Pisassiissutillu taassuma annertussusaa immaqa annikinnerulersinneqassaaq.