Aaja Chemnitz: Minkinut suliamut milliardinik aningaasaliineq millioninilli taarsiissuteqannginneq?

Utoqqatserneq, nunasiaateqarnerup nalaa – taakku kingunerluutaat – folketingimut kalaallit ilaasortat marluk Folketingip sisamanngornermi unnukkut ammaanersiornermi oqaaseqaramik oqaluuseraat.

Ministeriuneq arnanut spiralilersuinermi eqqugaasimasunut Danmark sinnerlugu qaammatip siuliani utoqqatsissuteqarpoq. Saammaasseqatigiinnissarli aaqqikkiartornissamillu suliaqarneq aatsaat aallartilaartoq, IA-mit Aaja Chemnitzip oqaatigaa.

- Naapertualluartitsiniarlutali kingunerani pisut sammissavagut. Arnanut spiralilerneqarsimasunut taarsiissuteqarneq, ikiuineq pitsaanerusoq, inatsisitigut ataataqanngitsunut utoqqatserneq, inatsisinilli unioqqutitsisumik meeravissianngortinneqarsimasut pillugit erseqqissaaneq.

- Saammaasseqatigiinnermik suliaqarneq excelimi kisitsiffissamut inissinneqarsinnaanngilaq. Aamma kisitsisinik ilusilersuinermi aningaasanik ilisinerup kingunerisaanik maanna saammaasseqatigiinneq naammassigipput oqaatigineqarsinnaanngilaq, taanna oqarpoq.

Taamaammat Danmarkip saammaasseqatigiinnissamut pisariaqartinneqartumik suliniarnerunissaa pisariaqartinneqartoq, Aaja Chemntiz isumaqarpoq, taannalu suleqatiminut sukannersumik oqaaseqarpoq.

- Iluarsiartortoqarnissaa Kalaallit Nunaannit piumaneqarpoq. Danmarkimilu Kalaallit Nunaannut saammaasseqatigiinnissamut akisussaaffiup suunera pillugu imminut apeqqutigineqanngilaq. Folketingimiittugut apeqquteqarnissatsinnut immaqa piffissanngorpoq: Qanoruna akisussaaffeqartugut.

Inuunermi tunissummik annerpaamik arsaarneqarneq

Kalaallit poltiikeriisa danskit naalakkersuisuisa spiralilersuinermi suliami arnanut taarsiissuteqarnissaat piumasaqaatigiuarpaat. Ammaanersiornermilu tamanna aamma eqqaanngitsoorneqanngilaq.

- Minkinut tunngatillugu 30 milliardit koruuninik aningaasassarsisoqarsinnaaguni arnanut spiralilerneqarsimasunut 43 millionit koruuninik aningaasassarsisoqarsinnaannginnersoq oqartoqarsinnaavoq.

- Uani inuit pineqarput, anaanat ataatallu inuunermi tunissummik annerpaamik namminneq pivimittut oqaatigisinnaasaannik, tassa meeqqamik naalagaaffimmit arsaarneqarput, Aaja Chemnitz oqarpoq.

Aamma Naleqqamit Elvira Kûitsep Aki-Matilda Høegh-Damimut (N) novembarip tungaanut paarlattaasup ministeriunerup erngertumik iliuuseqarnissaa ujartorpaa.

Taassuma danskit naalagaaffiata nunasiaateqarnerup nalaani naapertuilluanngitsuliaasimasunut akisussaaffimminik piffissap ingerlanerani qimarratiginnittarnera ajornanngippallaarsoraa.

- Nalunngisara pisut pereermata oqaluuserineqarnerisa unitsinneqarnissaat oqaatigineqartartoq. Kisianni uku tarnikkut anniaatigisatsinnut pissutaaqataasut puiortarpagut. Iluarsiartortariaqarlutalu ammasumik oqaluuserinnittariaqarpugut, taamaalilluta inuiaqatigiittut alloriaqqissinnaassalluta, Naleqqamit politikeri oqarpoq.

Inuulluataarnermi ajornartorsiut

Elvira Kûitse politikerini Folketingimi oqaaseqartuni Tunumeersuni siullerpaavoq. Taamaammat oqaaseqarnermini Tunu immikkut aamma sammivaa.

- Ullaaq manna politikerit oqaaseqarnerani Danmarkimi piffissaq imaannaanngitsoq oqaluuserineqartoq tusaavara. Pissutsit uannut taamaanngillat. Uanga suminngaanneerfinnut sanilliukkaanni maani akikilluinnartoqarnera tupaallannarpoq.

- Uanga najukkanni nioqqutissat akisoorujussuupput. Akissarsiassaritinneqartut maannga sanilliullugit ajornerungaatsiarput, ullumilu tusakkakka pillugit inuulluataarniarnermi ajornartorsiuteqartusi eqqarsarpunga.

- Uanga suminngaanneerfinni inuuniarneq sakkortuvoq, Elvira Kûitse oqarpoq.