Ateq: Aaja Chemnitz Larsen
Partii: Inuit Ataqatigiit
Ukiut: 41-t
Ilinniagaq/suliffik: Cand.scient.adm, Medlem af Folketinget
Inuttut inissisimaneq (ilaquttat/qitornat): Aapparisaq Michael Driefer,meeqqat katillugit sisamat (marluk meeraviit marlullu inooqatigisap meerai)
Sunngiffimmi soqutigisat: Ilaquttat, misigisassat angalanerlu
Folketingimut qinigaassaguit pingaarnertut sulissutigerusutatit pingasut suuppat?
Naligiissuseq suleqatigiinnerlu
Nunatta Danmarkillu akornanni assigiinngissutsivut ataqqillugit iluaqutaasumillu suleqatigiinneq ullutsinnut naleqqunnerusoq, naligiinnerusoq pitsanngorsassavarput. Ilinniartut ilinniakkaminnik naammassinninnerunissaat, suliffissanillu pilersitsiortornissaq aningaasaqarnikkullu ineriartornissaq anguniassavarput. Nunatsinni suliniuteqarusuttut tamaasa tapersersussavakka, uagulli ilinniarnermut inuussutissarsiornukkulu ineriartortitsinermu politikkikkut sinaakkutissanik ersarissunik folketingimi suliaqassaagut. Naligiinneq aamma isumaqarpoq kikkut tamarmik nunatsinni inissaqartinnissaat, sulisinnaasut amerlanerusut nunatsinni atorfissaqartipparput. Ukiut qulit matuma siorna namminersulerpugut, taamaammat 2020 nallertinnagu namminersulivinnissamut pilersaarutinik ersarissunik pilersaarusiortariaqarpugut, suullut akisussaaffiit qaqugu qanorlu angerlaassussanerlugit pilersaarusiorlugit.
Nunarput pilersitsisinnaannermut nammineerluni siuarsimanerusariaqarpoq, assersuutigalugu akisussaaffinnik Danmarkimiittunik angerlaassuinissamut. Namminiilivinnissaq anguniagaannaanngilaq, nunatsinnilinaligiissinnaaneq annertuumik nukittorsarneqartariaqarpoq maannamiit.
Eqqartuussiveqarneq nukittorsartariaqarparput, inuuniarnermut tunngasunik attuumassuteqangaatsiartoq. Meeqqanut nakuusernerit, pinngitsaaliinerit, nakuusernerit inuartarinninnerillu nunatsinni amerlavallaaqaat tassunga uanga akiuinissamut suleqataarusuppunga nunatta toqqissisimanartuunissaanut, tamakkulu akiorneqarnissaannut sulisussanik aningaasanik amerlanerusunik pissarserusuppunga, nakuuserfiunerusuni, politiit politiillu ikiortai aningaasarsiaatigut qaffaavigalugit, taakkummi nunaqarfinni pisoqarfiunerusartumi atorfissaqartinneqarput. Kiisalu eqqartuussivimmi suliat ingerlanneqartarneri sivikillisarneqartariaqarput, pinerluttarnernut pinaveersaartitsinerit. Tulluunnerusunik pineqaatissiisalernissaq, taakkulu innuttaasunut ilaaqqilernissaannut nukittorsaasalernissaq sulissutigerusuppara.
Pingajuat tassavoq illersornissaq pillugu aamma nunanut allanut tunngasut pillugu politikki. Issittumi sakkunik amerlisaaneq, sioorasaarutaasinnaasut nutaarluinnaat allat aamma internettikkut sioorasaarutinut tunngatillugu ajoquserneqarsinnaaneq, Kinap annerujartuinnartumik oqartussaaffeqarnera Ruslandillu sakkunik amerlisaanera. Annaassiniarnermi piareersimasut SAR-imillu susassaqarfik tamarmiusoq nukittorsartariaqarpoq kalaallit Arktisk Kommandomut peqataatinnerisigut. Issittup eqqissisimaffiuannartuussaaq, ajornartorsiulersinnaanerli piareersimaffigisariaqarparput, nakkutigineqarneralu timmisartumik umiarsuarnillu amerlanernik pissarsinikkut nukittorsarneqarluni, kiisalu annertunerusumik digitaalinngorsaanikkut teknologiimillu nutaamik atuinerulernikkut, soorlu droninik, qaammataasanik il.il.
Kalaallit Danmarkimi najugaqartut pitsaasumik inuuneqarnissaat qanoq ilillutit qulakkeerinneqataaffigisinnaaviuk?
Kalaallit Danmarkimi najugaqartut ulluinnarni sulinikkut, ilinniarnermikkut, namminneq kulturikkut, eqqumiitsuliornikkullu danskinut isumassarsititsisartut, nunatsinnullumi isumassarsititsisartut ukkatarerusuppakka. Taakku tv-kkut, kulturikkut meeqqallu atuarfianni ersarinnerusumik takutinnerorusuppakka. Kalaallinut tikerlaanut ilanngutititsinissamut suliniut inunnut navianartorsiorsinnaasunut tunngatillugu 2019-imi nalilertussaavarput ukiunullu tulliuttunut nukittorsarlugu, Danmarkimi pitsaasumik inuuneqarnissamut ingerlanniarlugit. Inuit nuuttartut ikiliartorput isumaqarpungalu politikkikkut suliarput ingerlateqqissagipput. Kiisalu kalaallit Danmarkimiittut navianartorsiorlutik inissisimasut amerlanerusut nammineq ineqalernermikut suliffeqalernikkullu pitsaanerusumik atugaqalernissaannik suliniarnera nangissavara.
Tamanilli annerpaamik sulissutiginiarpara Danmarkip nunattalu akornanni annertunerusumik naliginnissaq - piviusumik inuit inuuffigisaanni, kisianni aamma politikikkut sulinermi.
massakkorpiaq nunatsinni unammiligassat annersaat suua (unammilligassaq ataasiinnaq taajuk)?
Nunatsinni unammilligassat amerlaqaat, ataatsilli suut tamaasa qulangeqqavai: Meeqanik atornerluineq, amerlavallaanullu kingunerlunnerparpassui. Inuiaqatigiinnut tamanut sunniuppoq. Isumaqarpunga maanga killissimasugut allaat illoqarfiit ilaanni isumaginnittoqarnikkut sukannersumik ingerlatsisariaqartoq oqaluuserissallugu. Meeqqanik atornerluinernik innarliinernillu ileqqut kingornuttakkat kipitittariaqarpavut, inooriaatsikkut allannguisariaqarpugut angajoqqaallu tamarmik angajoqqaavinngortariaqarpoq, aamma atuunnermikkut. Meeqqat amerlanerit pitsaasumik meeraaneqartikkutsigit pitsaanerusumillu siunissaqartillugit aamma ajunngitsumik kinguneqassaaq, ilaatigut amerlanerusut ilinniagaqalernerannik, suliffeqalernerannik ineriartornermillu aamma neriunnermik pilersitsillutik. Nunamut tamarmut aamma Folketingimi suliatsinnut ajunngitsumik kinguneqassaaq.
Folketingimut qinigaassaguit statministerissatut sorleq tapersersussaviuk?
Lars Løkke Rasmussen suleqatigilluavippara aamma Mette Frederiksen pitsaasumik kinguneqarluartumillu oqaloqatigisarlugu. Nunatta "Folketingimi pituttorsimanngitsumik niperaanga", tassami aamma kalallini kisiartaallunga malunniutilimmik suliniuteqarlunga suligama taamaattumillu isumaqarpunga kalaallit pisariaqartitaat soqutigisaallu sulissutiginissaat pisussaffigalugit, tassami nunarput inuit naalakkersuisooqataanissaannut ilaammat. Nunatsinnut periarfissat suunersut suullu pitsaanerpassanersut pillugit qinigassanngortittunut oqaloqatigiissutigiumaarpakka- qinersisoqareerneratigut aalajangiisuujumaarpoq.