CAMP CENTURY Misissuinerit aallartinneqartussanngortut
Containeri atortorissaarutinik nassatassanik Københavnimi sapaatit-akunnerata siuliani immerneqarpoq Pituffimmullu umiarsuakkut nassiunneqarluni.
Containerilu amerikamiut sakkutooqarfigisimasaannut Camp Centurymut Sermersuup iluani meterit 35-t missaannik ititigisumiittumut aasaq manna kingusinnerusukkut timmisartumik assartorneqassaaq.
Ilisimatuullu GEUS-imeersut Asiaq Greenland Surveyimeersullu tassani misissuissapput.
- Nakkutigisassarput tassaavoq Camp Centuryp nalaani silap pissusia. Silaannaalli kiassusia silaannarmullu tunngasut kisiisa nakkutigineqassanngillat, aamma sermip qaava, sermip nillissusia sermillu ukiumut qanoq aakkiartortigisarnera aamma nakkutigineqassapput, ilisimatuut pisortaat GEUS-imeersoq, William Colgan, KNR-imut taama oqarpoq.
AAMMA ATUARUK Ilisimatuut Camp Century misissorniaraat
Silaannaq sermerlu misissorniaraat
Ilisimatuut juulip qiteqqunnerani tikikkunik silasiorfimmik paasissutissanik GEUS-imut Københavnimiittumut ullut tamaasa nassiussisartussamik ikkussuissapput.
- Silaannaap kiassusia seqerngullu qinngornerisa sakkortussusiat silasiorfimmit uuttortarneqassapput. Aamma meterinik 50-inik itissusilimmut sermip nillissusia meterikkuutaarlugu uuttortarneqassaaq, sermip qeriuaannarnissaa taamaalilluta nakkutiginiassagatsigu, William Colgan taama oqarpoq.
Camp Centurymi nakkutilliineq
Camp Centurymi pissutsit sulisunit arfinilinnit misissuiffigineqassapput: GEUS-meersut pingasut, qillernermik suliallit marluk kiisalu Asiaq Greenland Surveyimeersoq ataaseq.
Misissuiartortut ukioq manna juulip aqqaneq-aappaanit aggustip qulingiluaata tungaanut Sermersuarmiissapput.
Atortorissaarutit 4 tonsit missaat nassassavaat, taakkunanngalu 400 kiilut nakkutilliinermut allatigullu atortorissaarutaapput sermersuarmiiginnartussat.
Nakkutilliineq 2017-18-imi ikinnerpaamik 6 millionit koruuninik akeqassaaq, kingornalu ukiumut ikinnerpaamik 1 million koruunit atorneqartassallutik.
Paasissutissanik katersineq nittartakkami www.campcenturyclimate.dk malittarineqarsinnaavoq.
Najoqqutarisaq: GEUS
Aamma sermimi qillerisoqassaaq, radarilu atorlugu sermersuup iluani sakkutooqarfiusimasoq eqqakkanillu inissiiffiusimasut nalunaarsorneqassapput.
Sermip allanngorarnera, sermillu aakkiartornera sumiiffimmi avatangiisitigut kinguneqartitsissanersoq taamaaliornikkut takuneqarsinnaalissaaq.
- Eqqakkanik inissiiffiusut amerlanersaasa sermip iluani meterinik ikinnerpaamik 35-nik itissusilimmiinnissaat ilimagaarput. Tamannali ilisimaqqissaanngilarput. Eqqakkat ilaat, imerpalasuuppata, imaassinnaavoq itinerusumiittut. Aamma 1960-ikkunni itinerusumut eqqarneqarsimanngitsut sermip qaavanut qaninnerusinnaapput, William Colgan taama oqarpoq.
- Sermimit iminngortoq siunissami ajornartorsiutaalissagaluarpat qanoq ititigisumut pinissaa paasissallugu pingaaruteqarpoq.
Paasissutissat tamanit takuneqarsinnaassapput
Paasissutissat tamakkerlugit nittartakkamut www.campcenturyclimate.dk-mut katersorneqassapput, ukioq mannalu uuttortaanerit ippassarnisaatillugit malinnaaffigineqarsinnaassallutik.
Ilisimatuut GEUS-imeersut paasissutissat aappaagu aggustip qaammataani aatsaat misissoqqissaarlugit suliaqalissapput.
Tamatumalu kingorna Camp Centurymi avatangiisinik saliisoqassanersoq politikerinit aalajangiiffigineqartussaassaaq.
