Camp Century Justus Hansenip politikereqatini isornartorsiorai
Inatsisartut nunanut allanut sillimaniarnermullu ataatsimiititaliaanni siulittaasup tulliata Justus Hansenip, Demokraatit, USA-p Camp Centurymi atomimik nukissiorfiliornissaminik Danmarkimit 1960-imi akuerineqarsimanera ilisimasaqarfigisimanagu aalajangiusimavaa.
- Uanga nammineerlunga ilisimasaqarfiginngilara, aamma tupigusuutigisupilussuuara. Suliap ingerlarnga kingumut eqqarsaatigigaluarakku tamatuminnga ilisimasaqarsimanitsinnik imalimmik imaqarniliamik takusaqanngilanga, KNR-imut taama oqarpoq.
Inatsisartut nunanut allanut sillimaniarnermullu ataatsimiititaliaata, nunanut allanut naalakkersuisoq Vittus Qujaukitsoq suliaq pillugu paasissutissiiffiusumik tallimanngormat ataatsimeeqatigaat.
Paasissutissat KNR-ip pissarsiarisimasai naapertorlugit 1960-imi akuersissummik tunniussisoqarsimanera Nunanut allanut pisortaqarfimmi ilisimaneqareerpoq.
Ataatsimiititaliami siulittaasoq, Ane Hansen, tallimanngormalli oqaaseqartissinnaasimanngilarput. Siulittaasullu tulliata Justus Hansenip ataatsimiinnermi suut oqaluuserineqarsimanersut oqaatigiumanngilaa.
Ataatsimiititaliarli Nunanut allanut pisortaqarfimmit paasissutissanik tunineqarsimasorinnginnersoq aperineqarami Justus Hansen ima akivoq:
- Taama oqarusunngilanga. Immaqa - qanoq oqassaanga - tamakku tammaaneqarsimasinnaapput ataatsimiititaliarlu tamatuminnga ilisimatinneqarani.
Aleqa Aajalu isornartorsiorai
Danmarkip atomimik nukissiorfiliornissamut 1960-imi akuersissummik tunniussisimanera pillugu paasissutissat nalunaarusiani arlalinni, aviisini allaaserisani danskillu nunanut allanut ministereqarfiata ilaatigut Folketingip Kalaallit Nunaannut tunngasunut ataatsimiititaliaanut akissutaani atuarneqarsinnaapput.
Politikerit paasissutissat taakku nammineerlutik pissarsiarisinnaasimannginneraat aperineqarami, Justus Hansen ima akivoq:
- Aap, soorunami taama oqartoqarsinnaavoq. Aammali Namminersorlutik Oqartussat naalakkersuisullu suliassaqarfimmi tassani naalakkersuisoqarfitsik peqatigalugu tamakku misissuiffigisinnaavaat.
AAMMA ATUARUK Hvorfor fik Grønland ikke besked?
Taarsiullugulu kalaallit Folketingimi ilaasortat akuersissut pillugu paasissutissanik ingerlatitseqqiisimannginnerat pillugu isornartorsiorpai. Pingaartumik attaviitsoq Aleqa Hammond.
Aleqa Hammond naalakkersuisunut siulittaasuunermi nalaani, taamani danskit nunanut allanut tunngasunut ministererisaannit Martin Lidegaardimit 2014-imi aggustip qaammataani allagarsivoq, allakkanilu taakkunani quppernerup siulliup naqqani ima allassimasoqarpoq:
“Camp Centuryp teknikkikkut nassuiaatiginera annertooq oktobarimi 1965-imeersoq ilanngullugu nassiunneqarpoq. Nalunaarusiaq tamanit pissarsiarineqarsinnaavoq ilaatigullu imikumik qinngornernik ulorianartunik radioaktiviusunik akulimmik Sermersuup iluanut aniatitsinermut kiisalu killiliussanik akuerisaasunik amerikamiut danskillu isumaqatigiissutigisimasaannik imaqarluni.”
Justus Hansen naapertorlugu, Aleqa Hammondip allakkat taakku Inatsisartut nunanut allanut sillimaniarnermullu ataatsimiititaliaannut ilisimatitsissutiginagillu tunniussimanngilai.
- Folketingimut ilaasortaatitatta aappaata, Aleqa Hammondip, tamakku pillugit oqaaseqanngivissornera assut eqqumiigivara. Uffa naalakkersuisunut siulittaasuunermi nalaani allakkanik nassinneqarsimagaluarluni. Tamannalu uanga eqqarsarnartoqartippara.
Folketingimut ilaasortaq Inuit Ataqatigiinneersoq Aaja Chemnitz Larsen Aleqamut allakkanik Folketingip Kalaallit Nunaannut tunngasunut ataatsimiititaliaanut 2016-imi oktobarip qaammataani ingerlateqqinneqartunik maluginiagaqarsimannginnera pillugu isornartorsiorneqarpoq.
- Folketingimut ilaasortaatitatsinnit ilisimasaqarfigineqannginnerat eqqarsarnartoqalaarpoq. Aaja Chemnitzimmi toqqaannartumik oqaatigaa tamakku ataatsimiititaliarlu (USPU, aaqq.) ilisimasaqarfiginagit.
Danmarkilli akuersissummik 1960-imi tunniussisimanera Nunatta suliami piumasaqaatigisaanik allanngortitsivallaanngitsoq, Justus Hansen isumaqarpoq.
- Naagga, allanngortitsinngilaq. Inatsisartut ukiaanerani ataatsimiinneranni aalajangernerput, naalakkersuisorlu peqatigalugu Camp Centurymi saliisoqarnissaanik ataatsimoortumik oqaaseqaatigisarput suli aalajangiusimavarput.
