Pituffimmi pisoq eqqumiitsoq Angalallutik misissuisartut Pituffimmukartinneqarput

AASAANERANI NANGEQATTAARTOQ - KAPITEL 3:

1977-mi Pituffimmi Jytte Refsgaardip tammarnera pillugu politiit misissuinerminnut atatillugu pappiliaataat katersoraanni puiaasap liiterip affaanik imaqarsinnaasoq portoqatigivaat. Amerlanersaat julimi augustimilu 1977-mi qallunaat amerikarmiullu Amerikarmiut sakkutooqarfianni najugallit hunnorujulikkaat apersorneqarnerisa allattornerinik imaqarput.

Pituffimmi politeeqarfiup ataasiinnarmik inuttallip naalagaa pisortaalu, Lau Friis, apersuinernik ingerlatsisuusimavoq. Ullut unnuillu tallimat ujaasineq ingerlatereerlugu Lau Friisip, sakkutooqarfimmi USAF Policep pisortaa kaptajn R. Peawy peqatigalugu, Jytte Refsgaardip naninissaanut paasissutissat annikippallaartut pigalugit inissippaat. Taamaammat Lau Friisi pisortaminut, politiit nalaagaannut J.R. Karlssonimut Nuummiittumut ikiortissaminnik qinusimavoq. Qinnuteqaataalu toqqaannarsinnaanngilaq, Amerikarmiulli oqartussaat, taamanikkut USA-p sakkutooqarfiata immikkoortortaqarfia Kangerlussuarmiittoq aqqutigeqqaarlugu qinnuteqaat ingerlanneqartariaqarsimavoq. Julip 25-ani Lau Friis USAF ikiorsiullugu Nuummi politeeqarfimmut telegramimik nassiussivoq. Aqaguani julip 26-ani 1977-mi, politiit naalagaat Karlsson Naalagaaffeqatigiit angalallutik misissuisartuinut ikiortissaminik qinuvoq. Nalunaaquttap nikinganera pissutaalluni Københavnimut aqaguani, julip 27-ani 1977-mi Danmarkimut allagaq apuuppoq.

Iisartakkat kisinneqartut

Piffissami tassani barak 106-mi Jytte Refsgaardip inigisaa pigisaalu qulaajarneqarput. Baraki ITT-mi sulisuinik arnaannarnik najugaqarfigineqarpoq. Amerikarmiut arnat marluk barakimi najugallit, aappaa sanilerisaa, ikiorsiullugit paasineqarpoq, ’qarliit kajortut allallit’ kiisalu ’atisat timersuutit tungujortut kamiilli timersuutit tungujuartut’  inaani amigaataasut, tassaallutillu taakku julip 21-ni unnukkut Jytte Refsgaard naggammik takuneqarami atisat atugai. Pituffimmi errorsisarfik, Base Laundry, nalunaarpoq ujaarineqartup atisaanik tigummisaqarnatik.

Jyttep ullorsiutai, januarimiit junip 25-ata tungaanut ukioq 1977-mi allattaavigisimasai ineeqqami nanineqarputtaaq. Tikkuussisinnaasunilli immaqanngillat. Nalunaarusiami augustip 29-aneersumi allaqqavoq: ”Misissuinermi atorsinnaasunik imaqanngilaq”. Aammattaaq nakorsaatit ineeqqamiittut qulaajarneqarput. Piffissami tassani Jytte Refsgaardip 1970-miilli nakorsarisimasaa Danmarkimi, Frederiksberg Københavnimiittoq Naalagaaffeqatigiit angalallutik misissuisartuisa apersorpaat. Kunngeqarfiup nakorsaateqarfianit Københavnimiittumit, Jytte Refsgaard aallannginnermini iisartakkanik annertuunik tunineqarsimavoq. Tamanna martsip 11-ani 1977-mi Jyttep nakorsaata iisartakkanik 1000-nik innersuussutigisimasaa malillugu pisimavoq: Mysolin-it 10 x 100 aamma Phenoytoini-nit 5 x 200 – tamarmik noqartartunut nakorsaatit.

Iisartakkat assigiinngitsut marluk tamaasa ullormut pingasut Jyttep iisassagai, isartakkat puuini nakorsaateqarfiup innersuussutitut allassimavaa. Jyttep nakorsaa assinganik innersuussisimavoq. Jyttep nakorsaatit tiguneriniit tammarnissami tungaanut innersuussutit maliinnaavissimagunigit iisartakkat immikkut tamarmik minnerpaamik 50-t sinnerussimasussaasut, politiit nalunaarusiaminni allassimavaat. Taamalli amerlatigisunik politiit nassaanngillat. Nakorsat naliliipput iisartakkat tamarmik immikkut 50-t 100-llu akornanni iissagaluaraanni toqussutaassasut. Taanna tunngavigalugu politiit nalunaarusiaminni allappaat ”Jytte iisartakkanik iisisimasinnaasoq” – imminorluni. Ajornartorsiulli uaniippoq: Jyttep timaa nanineqanngilaq.

AAMMA ATUARUK Arnaq periarfeerunneqartoq

Angalallutik misissuisartut tikipput

Politiit naalisagaanni allaqqavoq angalallutik misissuisartut augustip aallaqqaataani Kangerlussuakkoorlutik tikissinnaasut. Augustip aallaqqaataani tikissagunik Jytte Refsgaardip tammarneraniik siusinnerpaamik ullut aqqanillit qaangiusimalissapput. Ullumikkut inuit pisumi qanissimasut taamanikkut qangarpiaq tikissimanersut eqqaamanngilaat, angalallutillu misissuisartut naalisagaanni tikiffiat allaqqanani. KNR-illi paasiniaanermini paasivaa politiinut sakkutooqarfimmut tikittussanut timmisartumik attartortoqarsimanngitsoq. Angalallutillu misissuiartortussat timmisartuutaannut angalasunut nalinginnaasunut ilaasuullutik tikissimapput: SAS-imut, ullut 14-kkaarlutik Københavnimiit toqqaannaq tikittartunut, immaqaluunniit Amerikarmiut timmisartuutaannik sapaatip akunnikkaarlutik Kangerlussuarmiit timmisartunut.

Angalallutik misissuisartut immaqa ikinnerpaat ilaat: inuit marluk. Siulleq paasiniaasartoq Flemming Frank, siornatigut Pituffimmi ukiuni sisamani politiit naalagaasimasoq, piffimmullu ilisimasaqarnini pillugu paasiniaasussatut toqqarneqarsimavoq. Ilagaa paasiniaasartut tullersortia William Howe. Tikereersimalermata ujaasinerit arlallit aaqqissuunneqaqqipput. Naak Jytte Refsgaard suli inuusoq nassaarinissaa ilimanarunnaaraluartoq, timaata naninissaa pingaaruteqarluinnartuuvoq.

AAMMA ATUARUK Jytte noqartartuullunilu bowlingernermik nuannarisaqarpoq

Inuit marluk Pituffik qimakkaat

Sakkutooqarfiup raatiuatigut tv-atigullu Jyttemut ilisarisimannittut, kinaanersorluunniit nalunnginnittut,  paolitiit naalagaat Lau Friisip. saaffiginneqquai. Ataasiinnarluunniit saaffiginnssimannginngilaq.  Danskit misissuinerat allisarnikoq maanna apersuisimanernik sukuiaalluni misissuinermik imaqalersimavoq. Apersorneqarsimasut pineqaatissinneqarsimanerannik misissuinerit pisimapput, taakkulu akornanniipput danskit 59-it.

Qallunaani apersorneqartuni ataasiinnaq ukiut 40-t sinnerlugit qaangiutereersoq aningaasanik atornerluisimasutut pineqaatissinneqarsimavoq. Inulli ataaseq apersorneqanngitsoorpoq: Jyttep suliffimmini aqutsisua qaninneq Jyttellu tammarneranik nalunaarutiginnittoq, Kenn Zakamy.

Sakkutooqarfimmiit ’kinguninngua’ Alaskaliarluni aallarpoq. Qangarpiaanersoq nalunaarsorneqarsimanngilaq.

Lau Friis angalallutillu misissuisartut Amerikarmiut Alaskami sakkutooqarfiat, ISO, aqqutigalugu apersorumallugu qinnuteqarput.

Apersorneqarnera taamaammat qallunaanit ingerlanneqanngilaq.

Apersorneqarneratali inernera suliamut soqutaangaarsimanngilaq. Jyttep tammarnerani misissuinermi Zakamy pillugu naalisakkami allassimavoq: ”Zakamy attuumassuteqarpasinngilaq”. Angut alla aamma misissuinerup nalaani Pituffimmiik aallarpoq. Julip 29-ani 1977 Pituffimmi politiit nalunaarsorpaat, angut ITT-mi atorfilik, amerikarmiusut innuttaassusilik ”uteqqinngisaannarluni” angerlamut aallassasoq. Siornatigut angut Asiami ITT-mi atorfeqarsimavoq tarnimikkullu nappaateqarnera pillugu angerlartitaasimalluni. Taamaakkaluartoq majimi 1977-mi Pituffimmi atorfinissimavoq. Politiit pappiliaataanni allassimavoq atorfininneragooq ”paatsooqatigiittoqarneranik” pivoq.

Nammineq kajumissutsiminnik ujaaseqataarusuttut amigartut

Julimiit augustimut ikaarsaariartornermi Jytte Refsgaardip nanineqarsinnaanissaa annikilliartuaarpoq. Qimataasulli susoqarsimaneralu paasineqarniassammat paasiniaanerit ingerlaannartariaqarpoq. Julip naanerani augustillu aallartinnerata nalaani Lau Friis nuliani, KGH-llu Dundasimiittuutitaat Jens Zonglersen peqatigalugit sakkutooqarfik qulaaqqullugu ujaasillutik timmisaqattaaraluarput, arlaleriarlutillu ujaasinissamut aggersaasaraluarlutik.

Arfininngorneq augustip 20-ani nalunaaqutaq ullukkut marlunnut, 14.00 – Jytte Refsgaardip tammarneraniit– ujaasinissamut pilersaarusiortoqarsimavoq. Danskit politiivisa Pituffimmi pisortaq, base commander C. Thompson, sulisuni ullormi tassani ujaasinermi ikiuunniassammata sulisissanngikkai qinnuigisimavaat. Ujaasinermi sakkutooqarfik qaqqap Nordbjert tungaanut kaajallallugu ujarlerfigissagaanni, politiit minnerpaamik inuit 350-t pisariaqartippaat.

Ullorli taanna nal.14.30 ujaasinissaq taamaatiinnarneqarpoq, inuit 70-iinnaat takkussimanerat peqqutigalugu. Base commandori nalunaarsimavoq, arfininngornermi pisariaqartikkamigit sulisuni sulitittariaqarsimallugit, pingaartumik umiarsuaqartarnera naligimmagu.

Sapaatip akunnera qaangiuttoq ataatsimiinnermi base commandor Thompsonip paasissutissiissutigaa suliffeqarfiit annerit DAC-p FSI/ITT-llu pisortaasa danskillu sakkutuut nalagaat ilaasa ujaasinerup ingerlaannarnissaa isumassaqartinnginnerarsimagaat. Tikkuaasimapput  ”qaammat ataaseq sioqqulluguli ujaasineq unereersimasussaagaluartoq”.

Assi © : Atuagagdliutit

Oktobarip 13-ani 1977 Atuagagdliutit / Grønlandsposten-p Jytte Refsgaardip tammarnera ima allaaseeraat.

Angalallutik misissuisartut: Atorfillit suleqatikkuminaatsut

Tammartoq toqusimagaluarpalluunniit politiit timaa nassaarisariaqaraat, angalallutik misissuisartut C.Thompsen-imut naqissusiinertik attatiinnarsimavaat:

”Thule Air Base-mi sulisut ikiortiserinissaat annertugisassaasimanngilaq, namminnerlu politiinut saaffiginnittarsimanngillat, politiillu saaffiginninnerisigut aatsaat apersorneqartarsimallutik, tamaanilu taamaattariaqartarsimapput”.

Ujaasineq nutaaq pilersaarusiorneqarpoq septembarip sisamaani ullulerneqarluni nalunaaqutaq 13.30 oqaluffimmeereernerup kingorna pissalluni. Aasit Lau Frris raatiukkut tv-kkullu inunnik ikiuuttussanik aggersaavoq. Ukiarsariartorporlu. Ullorlu taanna anorersuarnissaanik aarlerisaarisoqarsimavoq. Naalagiannmginnermilu ullaakkuty na.8.45, ujaasinissaq unitsiinnarneqarpoq. Angalallutik misissuisartut Lau Friis peqatigalugu weekendip tulliani– silagissappat kajumittoqassappallu. naggataamik ujaasinissamut kajumittunik katersisinnaanerlutik  misileeqqissallutik aalajangerput. Jytte Refsgaard pisortatigut ujarneqaqqinngilaq.