Pituffimmi pisoq eqqumiitsoq Jytte noqartartuullunilu bowlingernermik nuannarisaqarpoq

AASAANERANI NANGEQATTAARTOQ KAPITEL 2:

1977-mi Pituffimmi juulip unnuaagaa – arnaq eqqumeeqisumik periarfeerunneqartoq Jytte Refsgaard – kinaava?

Politiit nalunaarusiaata taamanikkornitsap - kinaaneranik assiliaq ersarissoq ataatsikkullu ersernerluttoq saqqummersippaa.

Jytte Refsgaard sakkutooqarfimmi arnaqatimisut – Pituffimmi sulilersuni arnani siulliit ilaanniilluni - aamma immikkut maluginiarneqarpoq. Qanoq isikkoqarneranut nassuiaat imaappoq: Nalinginnaasumik timilik, 176 centimeteri, niaquata ilusaa ammalortoq, nujai naatsut aappaluttut kajuartut imusut isaalu tungujortut.

Kalaallit Nunaanni politiinit ujaasinermut nalunaarummi nivinngaassorneqartumi takuneqarsinnaavoq arnap inuusuttup assinga, nujai naatsut siutaanut killittut, parkamik kavaajaqarpoq ammalaartillugu atorlugu qaqqami issiavoq.

Assami saamerliup mikileraani assammioq silittoq atoraa takuneqarsinnaavoq, mikisuaqqamik tigummiaqarpasippoq, suunerali tarrisimalluni assaminik asseqqammagu. Arnaq qungujorujussuaqqavoq illarpasilluni, soorlu assiliisoq quianartumik oqaqqammersimassasoq.

Atuagassiani, Aalborg Stiftstidendemi augustip 11-ani 1977-mi saqqummersumi tammarnera pillugu allassimasup assitarititaani takuneqarsinnaasoq tassaavoq arnap inuusuttup kiinaata assinga, saatsumik qungasitalimmik tujuululik, qaavatigut kavaajaqarpoq, kissalaartunillu isinik qungujulavoq, liibeqarpoq qungujunnerminilu ersarissunik ersamigut titarneqarluni.

Jytte Refsgaard nuannaartuusimarpasippoq – piffissap ilaa.

Pituffimmi ITT Base Supplymi sulinera pillugu pikkorissutut akisussaaffilittut takunnissimasunik oqaluttuarineqarpoq. Kukkusinnaanngitsutullusooq. Pertiarfeerunneqannginneratali sapaatip akunneranik sioqqullugu suliffimminut inortuikulanera peqqutaalluni, piffissaq eqqorlugu suliartortarnissaanut oqaaseqarfigineqarsimavoq. Suliaanulli tunngasunik ataasinnguamilluunniit isornartorsiugassaqanngilaq.

ITT-p akunnerit suliffigineqartut allattorsimaffiini tammannginnermini ullut marluk sioqqullugu akunnerit 11-t affarlu sulisimasoq atuarneqarsinnaavoq. Unnukkullu kingullermik takuneqarfimmini ullormi suliffimmini annertulaanik suliakkerneqarsimavoq, ullorli taanna piareertariaqanngitsut, taamaakkaluartoq tamakkerlugit naammassisimavai, politiillu nalunaarusiaanni allaqqaneratuut ”suna tamaat isumannaareerniarsimarpasittutut” isikkoqarpoq.

AAMMA ATUARUK Arnaq periarfeerunneqartoq

Inuk timersortoq napparsimasorluunniit

Pituffik 1977-mi – ullumisuulli – nunarsuup sinneranit avinngarusimasorujuuvoq, ulluinnaallu sulinermuinnangajak atorneqartarlutik. Sapaatip akunneranut ullut arfinillit suliffiupput – aamma aasakkut. Sulinerulli avataatigut aamma sammisaqartoqarsinnaavoq.

Sakkutooqarfimmiittunut amerlanernut klubbit ornittakkat tassaapput: Officers Club, amerikamiut sakkutuut naalagaannut pisortatigullu qaaqqusanut klubbi kiisalu klubbi NCO –Non-Commissioned Officers. Tassani sakkutooqarfimmiittut tamarmik isersinnaapput, tassungalu nereqatigiinnernut, imeruarsaatinut, tusarnaartitsinernut katerinnernullu Jytte takkuttarsimavoq.

Bowlingertarfik Jyttep ornigartagaasa ilagaat. Periarfeerutinnginnerminilu Pituffimmiinnera qaammatialuinnaagaluartut sakkutooqarfimmi bowlingertartuni FIS/TIT-ni aqutsisunngorsimavoq.

Tassani bowleleraangami isikkami innissittarnera immikkut ilisarnaatigisimavaa.

Takunnissimasut ilaat nassuiaasimavoq Jytte unnummi tammarfimmini sakkutooqarfimmi bowlingimik unammisunut isiginnaariassamaarnerarsimasoq. Bowlingertullu aallartinnerata nalaanni aamma arpanniarsimalluni.

Jette Refsgaardillu timikkut atugaanik takunnittuniit nassuiaatit imminnut akerleriipput. Pituffimmi 1977-mi politiit naalagaata suliffeqarfik DAC aqqutigalugu Jette Refsgaardip ujaarineqarnera nalunaarutigaa.

Jytte Refsgaardimi noqartartuuvoq. Noqartartuuneq nappaataavoq qaratsami sananeqaateeqqat ’tukatsikkaangata’, timip noqarneranik kinguneqartartut. Noqarnerit ilaatigut sakkortungaanngata qaratsap innarlerneranik kinguneqarsinnaasarpoq.

Jytte Refsgaard 15-nik ukioqartoq noqartarnera paasineqarpoq. Sakkutooqarfimmi takunnissimasut oqaatigaat, nappaatini nammineq piginiarsimagaa. Ilaatigut atorfimminut akornutaasinnaanera ernumagigamiuk. Namminerlu pigiinnarsinnaanera killeqarsimavoq Pituffimmiinnerminimi minnerpaamik marloriarluni noqarsimasoq nalaanneqarsimavoq: siullermik noqarsimasoq nerriviup ataani nanineqarsimavoq, aappassaanilu barakimi allap inaata anartarfiani noqartoq nalaanneqarsimalluni.

DAC
 

Assi © : DAC

 

Politiit nalunaarusiaanni nassuiaateqartut 100-it sinneqartuni ilaat oqarsimapput Jytte ”annertusiartortumik annertuumilluunniit imigassartortartoq”. Allat oqarsimapput ”ullormut tupat 30-t sinnerlugit pujortartarai”, ”qasujasorujussuaq” aamma ”arpannikitsuaraasartoq”.

Apersorneqartut allat nassuiaapput qaqqami sakkutooqarfimmiik kilometerialunnik ungasissusilimmi Nordbjergetimi timersortarsimanerarlugu. Allat oqarput tammarnerminiit sapaatit akunnerit arlallit pisussami, 11 kilometeri arpattussanut ilanngukkusussimanerartoq, ullullu tamaasa arpattarnerarlugu. Ullumikkut noqarujussuartartunut innersuussaavoq timertik aalatittassagaat, kisianni ilungersorujussuartassanngitsut noqartitsisinnaammat. 1977-mili Jytte Refsgaardip innersuussutit suut malinnerai nalunarpoq. Danmarkimi ilisimannittut politiinut oqarput nappaatini pillugu imigassartorneq ajortoq, nakorsaatitornissanilu paarilluaqqissaartuugaa.

Tarneq oqimaassartoq

Sakkutooqarfimmiikkaanni inuttunerusorlu inoqarfik Qaanaamit100 kilometerimik ungasinnerutigisumiikkaanni,namminerlu aggerfimmiik ilaquttat ikinngutillu 3600 kilometerinik ungasitsigigaanni sumiiffimmi kammaqarnissaq pisariaqarpoq. Jytte Refsgaardilu kammaqarsimavoq.

Kammaa Søren Sjællandimeersuuvoq. Imminnut allaqatigiittarsimaneranni atuarneqarsinnaavoq, KNR-illu oqaloqatigisaasa ilaat oqaluussimareernerini paasineqarpoq – taakku marluk imminnut qanissimasut, ilaatigullu misigissusertalimmik kammagiinnermiik qaninnerusarsimagunartut. Politiit nalunaarusiaanni atia arlaleriarluni taaneqarpoq, pasisaanngilarli. Jytte Refsgaardip tammarneranut atuumassuteqanngitsutut naliligaavoq. Sakkutooqarfimmili Jytte Refsgaardimut qaninnersatut tapersersortitullu nalunaarusiami allaaserineqarpoq.

Jytte Refsgaardilu tapersersortissamik pisariaqartitsisimavoq. Angalallutimmi misissuisartut ilaatigut Københavnimi Pituffimmilu nakorisai oqaluunnerisigut paasisaat upperissagaanni, ilaatigut Jytte Refsgaard tarnimikkut naliginnaasumiik annertunerusumik eqqissiviilliortarsimavoq.

Upperinninnginneq ilaatigut Jyttep Sørenimiut nammineq oqaatigisimasaa malillugu ”inuunermut apeqqusiineq” kiisalu tunngaviusumik ”naammanngitsutut misigineq”. Apersorneqarnerminilu nipaatsumik nammineq inuunini unitsikkusuttarsimasinnaagaa assortorusussimanngilaa.

Jytte Refsgaardilli suut peqqutigalugit naammanngitsutut misigisarsimaneri soorlu tarnimigut oqimaassartarsimanera naluneqarpoq. Tarnikkut atugai qiviassagaanni imminut toqunneq periarfissaasutut qimaaffissatullu isigineqarsimasinnaasoq takorloorneqarsinnaavoq.