Coronavirusip Kinami sumiiffinnut allanut siammarnissaa WHO-mit aarlerigineqartoq
Nunat tamalaat akornanni peqqinnissaq pillugu suliniaqatigiiffiup, WHO-p virusip nutaap Kinamit nunanut allanut ulluni aggersuni siammaannissaa aarlerivaa.
Ullumi tuaviortumik ataatsimiittoqarnerani tamanna oqaatigineqarpoq.
Inuit 300-ngajaat virusimik maanna tunillatsissimasut, Kinami oqartussat paasissutissiissutigaat.
- Ulluni aggersuni Kinami sumiiffinni allani aammali nunanut allanut tunillaassuisoqarnissaa ilisimagineqarpoq, WHO-mit oqaaseqartartoq, Tarik Jasarevic oqarpoq.
AAMMA ATUARUK Virusi allanartoq Kinami illoqarfinnut allanut perngaammik siaruaattoq
Virusimi maannamut illoqarfissuarmit, Kinap qiterpassissuaniittumi, Wuhanimi tuniluuppoq, Shanghai-imili Beijingimilu sumiiffinni avinngarusimanerusuni aamma virusimik napparsimasoqarneranik aamma nalunaaruteqartoqarpoq.
Ataasinngornermiit maannamut nutaanik 80-inik tunillatsittoqarsimasoq allallu 90-t nakkutigineqartut, kinamiut peqqinnissamut ministereqarfiata tusagassiuutinut nalunaarutaanni uppernarsarneqarpoq.
- Kinami nappaammik maannamut toqquteqartut arfiniliupput, Wuhanimi borgmesteri oqarpoq.
Taassuma illoqarfissuarmi nappaammik tunillatsissimasut katillugit 258-iunerarpai.
WHO-mit ataatsimiititaliaq immikkut ittoq nappaammut akiuiniarnissaq pillugu pingasunngornermi ataatsimiippoq.
Kinami peqqinnissamut ataatsimiititaliarsuarmi ilisimatuup, Zhong Nanshanip nappaammik sarsimik 2002-mi 2003-milu tuniluuttoqarneratullu 800-t tikillugit toqorartoqarnissaa ilisimaginngilaa.
Virusip nutaap tuniluunnissaata aarlerigineqarnera pissutigalugu Australiap Wuhanimit tikittut misissoqqaartalerpai. Australiami naalakkersuisut taama paasissutissiipput.
Tikittunik misissuineq Sydney-mi nunat tamalaanit mittarfissuarmi sisamanngornermi aallartinneqarpoq, mittarfimmut tassunga timmisartut pingasut Wuhanimit toqqaannartumik tikittarput.
AAMMA ATUARUK Ilisimatuut: Kinami virusi nutaaq inuit akornanni tuniluuttoq
Wuhanimit angalasut Sydneymut ingerlaarnerminni paasissutissanik allakkamik tunineqarput. Taakkulu kissarneqaqqammersimagunik virusimillu napparsimasorigunik mittarfimmi sulisunut saaffiginnittassapput.
Nunanut qassiiusunut soorlu Thailandimut, Kinamut, Singaporemut, USA-mut Japanimullu Wuhanimit angalasut virusimik napparsimanersut aamma misissorneqartarput.
Thailandimi, Japanimi, Korea Kujallermilu ataasiakkaanik nappaateqartunik aamma paasisaqartoqarpoq. Tamanna nunat tamalaat akornanni timmisartukkut angalasut virusimik nunanut allanut nassataqarsinnaanissaannut aarlerinarnerutitsivoq.
