Ilisimatuut: Kinami virusi nutaaq inuit akornanni tuniluuttoq
Inuit sisamat virumik toqutseqarsimasut - virusilu inuit akornanni tuniluuttoq, Kinami peqqinnissaq pillugu kommissionimi ilisimatuut tamanna uppernarsarpaat.
Inuit sisamat virusi toqqutigaat, inuillu allat 218-it puallulersimallutik. Virusi ilisimaneqanngitsoq, Kinap qiterpasissuani illoqarfimmi Wuhanimi paasineqaqqaarpoq.
Aammattaaq virusi Thailandimi, Japanimi Korea Kujallermilu tuniluuttoq paasineqarpoq.
Virusimik tunillaanneqartut ilagaat Kinami peqqinnissaqarfinni sulisut, peqqinneq pillugu kommissionimi aqutsisoq, Zhong Nanshan, taama oqaaseqartoq, dpa allaaserisaqarpoq.
Virusi ilisimaneqanngitsoq virusimut sarsimut assinguvoq, Kinami Hongkongimilu sarsimik 2002-imi 2003-imilu toqquteqartut, 630-upput.
Kinami arfininngornermi ukiortaarsiortoqarnissaanut atatillugu virusip ilisimaneqanngitsup tuniluuteratarsinnaannera pisortanit ernumassutigineqarpoq. Ukiortaarsiornermimi inuit milliuunilikkaat angalasussaapput, virusillu tuniluussinnaanera qaninnerussalluni.
Nunat tamalaat akornanni suliniaqatigiiffik, WHO nappaammik tuniluuttoqarnera pissutigalugu aqagu pingasunngornermi tuaviortumik ataatsimiittoqarnissaanut aggersaavoq.
AAMMA ATUARUK Virusi allanartoq Kinami illoqarfinnut allanut perngaammik siaruaattoq
Nutaarsiassaqartitsiviit dpa aamma Reuters naapertorlugit ataatsimiinnermi virusi nutaaq nunat tamalaat akornani peqqinnissakkut ajornartoorfiunersoq oqallisigissavaat.
WHO-p nunat tamalaat akornanni peqqinnissakkut ajornartoorfiunerassappagu nunat tamalaat akornanni suleqatigiinnerusoqalerneranik nappaammullu akiuiniarnermut aningaasaliisoqarneranik tamanna kinguneqassaaq.
Ataatsimiinnerup kingorna WHO-mit nutarsakkanik paasissutissiisoqarsinnaasoq, dpa allappoq.
WHO kinamiullu iliisimatuut virusip sumit aallarnerfeqarnera paasinialeruttorpaat. Illoqarfimmiillu Wuhanimit qalerualinnik nuerfimminngaanniit aallaaveqarsimasinnaanissaa pasitsaassutigineqaqqagallarpoq.
Inuillu Wuhanimiissimanngikkaluarlutik aamma tunillatsissinnaasut, Zhong Nanshan oqarpoq.
- Maannamut nappaatip inuit akornanni tuniluunnera uppernarsarlugu akissutigisinnaavarput, Zhong Nanshan tv-qarfimmut, CCTV-mut oqarpoq.
Virusilu nutaaq uumasuninngaanniit aamma tuniluussimasinnaanera WHO-p siusinnerusukkut oqaatiginikuuaa, taamaakkaluartorli "inuit qanimut attaveqarneranni tuniluunniit killeqarsinnaalluni".
Hongkongimi peqqinnissamut oqartussat oqarnerat naapertorlugu nunap immikkoortuanit, Wuhanip sumiiffigisaanit mittarfimmut tikittut misissorneqartassapput.
Aammattaaq USA-mi Thailandimilu mittarfiit ilaannut kinami nunap immikkoortuani tuniluuffiusuminngaat tikittut misissorneqartalerput.