Inuit sisamat virusi toqqutigaat, inuillu allat 218-it puallulersimallutik. Virusi ilisimaneqanngitsoq, Kinap qiterpasissuani illoqarfimmi Wuhanimi paasineqaqqaarpoq.Assi: AFP/Ritzau Scanpix

Ilisimatuut: Kinami virusi nutaaq inuit akornanni tuniluuttoq

Nunat tamalaat akornanni Naalagaaffiit Peqatigiit peqqinnissakkut suleqatigiiffiat, WHO Virusi, coronavirus inunnut tuniluuttoq pillugu tuaviortumik ataatsimiisitsilerpoq. Virusi pineqartoq nunat tamalaat akornani peqqinnissakkut ajornartoorfiunersoq ataatsimiinnermi eqqartorneqassaaq.

Inuit sisamat virumik toqutseqarsimasut - virusilu inuit akornanni tuniluuttoq, Kinami peqqinnissaq pillugu kommissionimi ilisimatuut tamanna uppernarsarpaat.

Inuit sisamat virusi toqqutigaat, inuillu allat 218-it puallulersimallutik. Virusi ilisimaneqanngitsoq, Kinap qiterpasissuani illoqarfimmi Wuhanimi paasineqaqqaarpoq.

Aammattaaq virusi Thailandimi, Japanimi Korea Kujallermilu tuniluuttoq paasineqarpoq.

Virusimik tunillaanneqartut ilagaat Kinami peqqinnissaqarfinni sulisut, peqqinneq pillugu kommissionimi aqutsisoq, Zhong Nanshan, taama oqaaseqartoq, dpa allaaserisaqarpoq.

Virusi ilisimaneqanngitsoq virusimut sarsimut assinguvoq, Kinami Hongkongimilu sarsimik 2002-imi 2003-imilu toqquteqartut, 630-upput.

Kinami arfininngornermi ukiortaarsiortoqarnissaanut atatillugu virusip ilisimaneqanngitsup tuniluuteratarsinnaannera pisortanit ernumassutigineqarpoq. Ukiortaarsiornermimi inuit milliuunilikkaat angalasussaapput, virusillu tuniluussinnaanera qaninnerussalluni.

Nunat tamalaat akornanni suliniaqatigiiffik, WHO nappaammik tuniluuttoqarnera pissutigalugu aqagu pingasunngornermi tuaviortumik ataatsimiittoqarnissaanut aggersaavoq.

AAMMA ATUARUK Virusi allanartoq Kinami illoqarfinnut allanut perngaammik siaruaattoq

Nutaarsiassaqartitsiviit dpa aamma Reuters naapertorlugit ataatsimiinnermi virusi nutaaq nunat tamalaat akornani peqqinnissakkut ajornartoorfiunersoq oqallisigissavaat.

WHO-p nunat tamalaat akornanni peqqinnissakkut ajornartoorfiunerassappagu nunat tamalaat akornanni suleqatigiinnerusoqalerneranik nappaammullu akiuiniarnermut aningaasaliisoqarneranik tamanna kinguneqassaaq.

Ataatsimiinnerup kingorna WHO-mit nutarsakkanik paasissutissiisoqarsinnaasoq, dpa allappoq.

WHO kinamiullu iliisimatuut virusip sumit aallarnerfeqarnera paasinialeruttorpaat. Illoqarfimmiillu Wuhanimit qalerualinnik nuerfimminngaanniit aallaaveqarsimasinnaanissaa pasitsaassutigineqaqqagallarpoq.

Inuillu Wuhanimiissimanngikkaluarlutik aamma tunillatsissinnaasut, Zhong Nanshan oqarpoq.

- Maannamut nappaatip inuit akornanni tuniluunnera uppernarsarlugu akissutigisinnaavarput, Zhong Nanshan tv-qarfimmut, CCTV-mut oqarpoq.

Virusilu nutaaq uumasuninngaanniit aamma tuniluussimasinnaanera WHO-p siusinnerusukkut oqaatiginikuuaa, taamaakkaluartorli "inuit qanimut attaveqarneranni tuniluunniit killeqarsinnaalluni".

Hongkongimi peqqinnissamut oqartussat oqarnerat naapertorlugu nunap immikkoortuanit, Wuhanip sumiiffigisaanit mittarfimmut tikittut misissorneqartassapput.

Foto: Mohd Rasfan/AFP/Ritzau Scanpix

 

Aammattaaq USA-mi Thailandimilu mittarfiit ilaannut kinami nunap immikkoortuani tuniluuffiusuminngaat tikittut misissorneqartalerput.

Isummersuutit



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat