WHO: 2035-mi kræfteqalersimasut 10 millioninik amerlanerulersimassapput
Kræfteqalertulli taakku 24 millionit pinaveersaartitsisoqarneratigut affaannanngortinneqarsinnaasut, ilisimatuut nalunaarusiamik suliarinnittuusut oqaatigaat.
Kræfteqalersimasut katsorsarneqarnerinut aningaasartuutit aqutassaajunnaavissimapput, aamma nunani aningaasarsiornikkut ingerlalluarfiusuni.
- Pinaveersaartitsisoqarnissaa saneqqunneqarsinnaanngilluinnarpoq, maannamulli sumiginnarneqarsimasutut oqaatigisariaqarluni, Dr. Chris Wild, Nunat tamat Kræftimik ilisimatusarfianni pisortaq WHO-llu nalunaaruaanik suliaqaqataasoq BBC-mut oqarpoq.
Kræftimik pinaveersaartitsinissamut iliuuserineqarsinnaasut arlallit WTO-p nalunaarusiaani tikkuartorneqarput.
Tassalu pujortartarneq, imigassartorneq, pualavallaalerneq timimillu aalatitsinngippallaarneq, aseruuttoornerit, silaannaap mingutsinneqarnera seqerngup qinnguai kiisalu nakorsaanikkut qinnguartaasarnerat.
Inuppassuit kræfteqalissutigisinnaasaminnik ilisimasaqannginnerat ajortorsiutaasoq nalunaarusiami aamma oqaatigineqarpoq. World Cancer Research Fundip (WCRF) Tuluit Nunaanni inuit 2.446-it akornanni misissuinerata takutippaa, qanoq nerisaqarnerup kræfteqalissutaasinnaaneranik misissuinermi peqataasut 49 %-iisa ilisimanngikkaat.
- Misissuinermi angusat aamma takutippaat inuit amerlavallaartut kræfteqalersinnaanermik immeraatip nalunneratullusooq iinnarnera akueriinnarsimagaat. Inooriaatsimilli ullumikkut allanngortitsinikkut kræftip pilersinnaanera aqagu pinaveersaartissinnaavarput, Amanda McLean, World Cancer Reserach Fundimi general-manageri BBC-mut oqarpoq.
