Uranimut Finlandimi akerliusut oqalliseqaat

Uranimik piianeq atomillu nukinganik atuineq Finlandimi aamma oqallisaasorujussuuvoq.

Canadamiut suliiffeqarfiutaat Scandinavian Gold Prospecting nunap immikkoortuani Kittilämi uranimik ujarlernissamut qinnuteqaammik tunniussivoq kisiannili aviisi Helsingin Sanomat allaappoq, suliffeqarfiup kissaateqarnini tunuartissinnaagaa, ujarlerfissap angissusaanut Finlandimiut naalakkersuisuisa akerliliinerisa kingornatigut.

-  Piaaffiit taamaattut inuppassuarnit iluarineqanngillat, Kittilämi borgmesteri Anna Mäkelä aviisimut oqarpoq.

Atomip nukinga  kiisalu uranimik piianeq pillugu naalakkersuinikkut oqallinneq isummannik avissaartuutsivoq. Taamaattumik apeqqutini atomimut tunngassutillit pillugit taasinissami partiit amerlanersaasa inatsisartunut ilaasortaatitaminnut  namminneq nalunngissusertik atorlugu taasiumaartut kaammattuutigaat.

Kaammattuteqanngitsutuaapput "Grønne Parti" (partii qorsuk, aaqq.) aamma talerperliit partiaat "Rigtige Finners parti" (finlandimiuiit partiiat, aaqq.). Taakku tamarmik uranimik piaanermut akerliupput.

Finlandip nukissiuutitigut pissarsiarisartakkami 30 procentia atomi atorlugu nukissorfinniit sisamaasunit pisarpaa. Nukissiorfiit tallimassaat - Olkiluoto atomip nukinga atorlugu nukissiorfik - franskit nukissiuutitigut suliffeqarfissuanit Arevamit sananeqarpoq. Sanaartugarsuaq taanna ukiunik pingasunik kinguaattooreerpoq missingersuutillu minnerpaamik 50 procentinik  amerleriareersimallutik.

Finlandimi  uranisiornissamut akuersissummik tunineqartutuaq tassaavoq suliffeqarfik franskinit pigineqartoq Cogema Arevamit pigineqartoq.