Nuummi 2017-imi meeraaqqat 15-inik qaammatillit affai sinnilaarlugit kisimik mæslinginut akiuussutissinneqarsimapputAssi: NIH/Flickr Creative Commons

Tysklandimi mæslinginut akiuussutissamik kapitissimanissamut inatsit akuersissutigineqartoq

Tysklandimi meeqqat mæslinginut akiuussutissamik pinngitsoraatik kapitissimanissaannut inatsit akuersissutigineqarpoq. Akiuussutissamut qulartut akiligassinneqartalertussanngorput.

Tysklandimi inatsisartut amerlanerussuteqartut meeqqat meeqqerivinniittartut atuartullu mæslinginut akiuussutissamik pinngitsoraatik kapitissimanissaannut inatsit sisamanngormat akuersissutigaat.

Inatsit akuersissutigineqartoq aappaagu marsip aallaqqaatani atuutilissaaq.

Taamaalilluni meeqqat tamarmik meeqqerivimmiittalinnginneranni atualinnginnerannilu akiuussutissinneqartarlernissaat piumasaqaataalerpoq.

Angajoqqaat qitornartik akiuussutissinneqarsimaneranik uppernarsaatissaqanngitsut 2.500 euronik tassa 18.700 koruuninik akiliisitaasinnaapput.

Nunarput peqqussummik malinneqqajanngitsoq

Meeqqerivimmiittalereersunik atualereersunilluunniit qitornallit meeqqaminnut akiuussutissiisimanngitsut meeraasa akiuussutissinneqarsimanerannut kingusinnerpaamik 2021-imi juulip ulluisa 31-anni uppernarsaassapput.

AAMMA ATUARUK FN: Meeqqat millionillit mæslinginut akiuussuserneqarsimanngillat

Nunarsuaq tamakkerlugu peqqinnissaq pillugu suliniaqatigiiffik WHO isumaqarpoq, nunarsuarmi inuit mæslinginut tunillannartorujussuarmut tunillanneqarsinnaannginnissaat qulakkeerumallugu nunarsuarmi inuit 95 procentiisa missaat - tassa nunarsuarmi inuit tamarluinnangajammik - akiuussutissinneqarsimasariaqartut.

AG naapertorlugu kisitsisit nunatta nakorsaaneqarfianit siorna saqqummiunneqartut ersersippaat Nuummi 2017-imi meeraaqqat 15-inik qaammatillit affai sinnilaarlugit kisimik mæslinginut akiuussutissinneqarsimasut. Taamaalilluni nunarput WHO-p peqqussutaanik malinneqqajanngilaq.

Akiuussutissamut qulartut eqqunngitsumik paasissutissinneqartartut

Mæslinginut, savarnermut aniornernullu akiuussutissaq - MFR-imik taaneqartartoq - isumannaatsuullunilu sunniuteqarluartarpoq, nunarsuarmili tamarmi peqqinnissaqarfinni sulisut angajoqqaat akiuussutissiinissamut qulartut qularunnaarsinnissaannut nukippassuarnik atuisarnerat annertusiartortuarsinnarpoq.

AAMMA ATUARUK Angalasut mæslinginut akiuussutissamik kapitinissaat kajumissaarutigineqartoq

Angajoqqaat akiuussutissap isumannaatsuuneranik nittartakkakkut misissuinerminni upperisamik kulturimillu sammisalinnit ingasaassinianillu eqqunngitsumik paasissutissinneqartarput.

Tysklandip nappaatinik misissuinermut pitsaaliuinermullu qitiusoqarfia, Robert Koch Institut, naapertorlugu Tysklandimi inuit mæslinginik ukioq manna tunillatsissimasut 500-nit amerlanerupput.

Inatsit akuersissutigineqartoq meeqqerivinni, atuarfinni peqqissaavinnilu sulisunut nunamullu qimaasutut isernissamik qinnuteqartunut tamanut atuuttoq, Tysklandip peqqinnissamut ministeriata Jens Spahnip oqaatigaa.

USA-p nappaatinik misissuinermut pitsaaliuinermullu qitiusoqarfia, Centers for Disease Control and Prevention, naapertorlugu mæslinginut akiuussutissap inuit 21 millionit nappaammik 2000-miit 2017-imut aniguisippai.

Isummersuutit



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat