Angalasut mæslinginut akiuussutissamik kapitinissaat kajumissaarutigineqartoq
Europami mæslinginik tunillatsissimasut amerlassusaat ukioq manna qaffariangaatsiarsimasoq nunarsuaq tamakkerlugu peqqinnissaq pillugu suliniaqatigiiffiup WHO-p paasissutissiissutigaa. Innuttaasullu nunanut allanut angalaniartut virusimut akiuussutissamik kapitinnissaat Nunatsinni Nakorsaanermit kajumissaarutigineqarpoq.
- Kalaallit Nunaanni mæslinginut akiuussutissamik kapitissimanngitsut amerlapput, mæslingillu Kalaallit Nunaanni tunillaassutilernissaat kissaatiginngilarput. Tamannami ilungersunartupilussuussaaq, Henrik Hansen oqarpoq.
Mæslingit virusit tunillaassuunnissamut aarlerinaateqarnerpaartarivaat, nunatsinni nakorsaaneq nassuiaavoq.
- Mæslingit tunillannartupilussuupput, illoqarfiillu nunaqarfiillu ilaanni meeqqat akornanni atugaalissagaluaruni akiuussutissamik kapitissimanngitsunut tamanut tunillaassuutissaaq, Henrik Hansen oqarpoq.
Mæslingit virusimik peqquteqarput taamaattumillu antibiotika atorlugu katsorsaasoqarsinnaanani. Katsorsarneqartoq inimi nillataartumi sakkortuallaanngitsumik qaammaqquserneqarsimasumi nalatinneqartarpoq. Quersornermut kissarneqarnermullu nakorsaatit nakorsap innersuussuteqarneratigut aatsaat atorneqassapput.
Mæslingimik tunillatsissimasoq tunillatsinnerminit ullut arfineq-pingasut qaangiunnerini - nappaatip pilinnginnerani anillattoornerullu qaangiunnissaata tungaanut imaluunniit anillattoornermit ullut tallimat qaangiutinnginnerini - allanik tunillaasinnaalersarpoq. Mæslingilli soorlu pequtitigut atisatigullu imaluunniit inuit napparsimanngitsut aqqutigalugit tunillaanneq-ajorpoq.
Inuit mæslinginik tunillatsissimasut amerlanersaat katsorsarneqarsinnaapput sunniuteqanngitsumillu qaangersinnaallugu. Inuilli ilaannut tunillatsinneq kingunerlutsitserujussuarsinnaavoq.
- Inuit ilaannut annertuupilussuarmik sunniuteqartarpoq mæslingillu peruluutigisarpaat.
Mianersoqqusineq Danmarkip avataanut angalasussanut atuuppoq, pingaartumik Europap kujataanut angalassagaanni. Frankrigimimi, Grækenlandimi Italiamilu mæslingimik tunillatsissimasut amerlasuupilussuupput.
Henrik Hansenip oqaatigaa nunatsinni innuttaasut kikkulluunniit najukkaminni akiuussutissamik kapitissinnaasut.
- Mæslingimut akiuussutissaq sumiiffinni peqqissaaveqarfiusuni pissarsiarineqarsinnaavoq. Aallannginnermili piffissaagallartillugu akiuussutsissamik kapitittoqassaaq, nunatta nakorsaanera oqarpoq.
Europami mæslinginik tunillatsissimasut ukioq manna qaammatini siullerni arfinilinni 41.000-t nalunaarsorneqarsimapput. Tamannalu 2017-imi ukiumut tamarmut naleqqiukkaanni 17.000-inik amerleriaateqarfiuvoq.
