Tusagassiuutit: Danmarkip silap pissusia pillugu ilisimatusarneq parnaaruppaa
Immikkut ilisimasallit 45-t, ilisimatuussutsikkut sulianik assigiinngitsunik 15-inik suliaqarniartut angalasinnaajunnaarput, angalanissamut akuersissutit Danmarkip nunanut allanut tunngasunut ministereqarfiata suli tunniussimanngimmagit. Aviisi Politiken ullumi taama allaaserisaqarpoq. Aviisi Politiken ullumi ataasinngornermi taama allaaserisaqarpoq.
Ilisimatuussutsikkut suliniutit nunami pisussatut pilersaarutigineqartut Namminersorlutik Oqartussanit akuerineqarsimapput, nunanulli allanut tunngasunut ministereqarfiup nunatta imartaani angalasinnaanissamut akuersissutit qaammatini tallimani suliarigaluarlugit suli tunniussinnaasimanngilai.
Akuersissutit atorsinnaasorigaluarpai
Schweizimiut Issittoq pillugu ilisimatusarfiata SPI-p angalanissaq ukiualunni pilersaarusioraluarpaa.
Immikkut ilisimasallit Københavnip universitetianeersut angalaqataasussaagaluarput. Sermersuarmi qillerisoqartussaagaluarpoq, sermillu iigartartut misissuiffigineqartussaagaluarlutik, sermillu aannerisa immamut sunniuteqaataat misissorneqartussaagaluarluni.
AAMMA ATUARUK Issittumi ilisimatusarnermut millionerpassuarnik aningaasaliisoqartoq
Angalanissamut pilersaarutit pillugit Nunanut allanut tunngasunut ministereqarfimmut, Namminersorlutillu Oqartussanut siornali tunniunneqareeraluarput.
Angalasinnaanissamullu pilersaarutit ajornartorsiutigineqarsinnaanissaannut taamanikkut takussutissaqanngitsoq, SPI-p pisortaata Danièle Rodip oqaatigaa.
Russit peqataaniarnerat ajornartorsiutaasinnaavoq
Russit ilisimatuussutsikkut umiarsuaat atorlugu nunatta kaajallanneqarnissaa pilersaarutaasoq, oqartussat aamma ilisimatinneqarsimapput.
Immikkut ilisimasallit nunatta imartaani angalanissaat, Ruslandip isertortumik paasiniaanissamut atorsinnaammassuk, nunanut allanut tunngasunut ministereqarfiup suliniut unitsikkaa, illersornissaqarfiup Kalaallit Nunaanni sulineranut ilisimasallip, atiminillu tunniusserusunngitsup, oqaatigaa.
- Russit ilisimatuussutsikkut suliat aqqutigalugit isertortumik paasiniaasinnaanissaat periarfissaalluarsinnaavoq, atiminik tunniusserusunngitsoq Politikenimut oqarpoq.
Russit umiarsuaasa angalanerup nalaani immap naqqanik assiliorsinnaanerat aarleqqutigineqarsinnaavoq, soorlu aamma kabelit attaveqaqatigiinnermut atorneqartartut paasissutissanik aallerfigineqarsinnaanerat ernummatigineqarsinnaasoq.
AAMMA ATUARUK Aatsitassarsiornissamut akuersissuteqartoqarnera saqitsaassutigineqalersoq
Immikkut ilisimasallit nunatta imartaani angalasinnaanissaat pillugu akuersissutit suli tunniunneqarsimanngitsut, Politikenip nunanut allanut tunngasunut ministereqarfimmut apeqqutigerusussimagaluarpaa, ministereqarfilli oqaaseqarusussimanngilaq.