Tunillatsissimasut nutaat 214-it – meeqqat marluk uninngasut

Meeqqat marluk covid-imik tunillatsissimanerup kingorna timaata ilaannut sunniuteqartumik napparsimanerat qaqutigoortorujussuusoq, nakorsaaneq oqarpoq.
Misissueriaaseq nutaaq pissutigalugu tunillatsissimasut amerlanerungaatsiarsinnaapput. Assi © : Malik Brøns / KNR
Allattoq Christine Hyldal
januaarip 25-at 2022 16:30

Coronamik tunillatsissimasut nutaat 214-it paasineqarput.

Tunillatsissimasut nutaat 214-it misissukkanit 374-init paasineqartut, Nakorsaaneqarfik paasissutissiivoq. Tassa imaappoq misissukkat 57 procentii tunillatsissimapput.

Misissueriaaserlu nutaaq pissutigalugu tunillatsissimasut amerlanerungaatsiarsinnaapput.

Tunillatsissimasut kommunini ukunanngaanneersuupput

  • Avannaata Kommunia: 19-it
  • Kommune Qeqertalik: 13-it
  • Qeqqata Kommunia: 48-t
  • Kommuneqarfik Sermersooq: 131-t
  • Kommune Kujalleq: Pingasut

Nunarsuarmi tamarmi tunillaassuuttoqarnera siaruarterlualeruttorpoq. Ippassaq misissortittunit 58 procentii tunillatsissimasuupput. Eqimattat misissorneqartut soorunami aalajangersimasuinnaapput. Tassungali tuniluuttoqangaatsiarnera ersarilluarpoq. Sapaatini akunnerni arlalinni taamaakkallassasoq, nakorsaaneq Henrik L. Hansen oqarpoq.

Innartinneqartut amerlassusaatigut tamanna aamma takuneqarsinnaavoq.

- Arfininngormat uninngasut 15-iupput. Ullumikkut aqqaneq-marluupput, meeqqanillu marlunnik covid-imik tunillatsinnermi kingornatigut kingunerluuteqangaatsiartunik uninngasoqarluni, Henrik L. Hansen oqarpoq.

Misissuisarnermut periuseq nutaaq

Misissueriaaseq allanngortinneqarpoq, taamaalilluni ikittuinnaat, tassa covid-imik tunillatsinnermi napparsimarululersinnaasut kisimik PCR-imik misissortissinnaalerlutik: 

Tassa utoqqaat inuillu uummatikkut puatigullu nappaateqartut misissortissinnaapput.

Peqqisseqqittutut nalunaarutiginissaq, angerlarsimaffimmi misissornissaq kiisalu coronamik tunillatsissimaneq nuannertut nuallunnertullu kisimi misigisimanarpat napparsimmavimmut nakorsamulluunniit attaveqarani angerlarsimaffimmi mattusimaannarnissaq inuit namminneq akisussaaffiginerulerpaat.

Tamanna misissuisarfiit napparsimmaviillu malinnaasinnaajunnaarnerannik pissuteqarpoq.

- Meeqqat marluk covid-imik tunillatsinnermi kingunerisaanik timimi ilaatigut sunniivigineqarlutik kingunerluuteqarnerat qaqutigoortuuvoq. Tamanna qaqutigoorluinnarpoq.

Nakorsaanerup oqarnera naapertorlugu napparsimaruluttut akiuussuserneqanngillat.

- Napparsimaruluttut akiuussutissamik kapitinneqanngitsuupput. Meeqqanut tunngatillugu taakku akiuussuserneqarnissaanut aatsaat neqerooruteqartoqaleqqammerpoq, taamaammat tamakkiisumik akiuussuserneqanngillat.

Sukaterinerit nutaat

Nunatsinni killilersuutit ullumikkut sukateriffigineqarput. Aasianni, Ilulissani, Kangerlussuarmi, Maniitsumi, Narsami, Nuummi, Qaqortumi, Qasigiannguani, Sisimiuni aamm Upernavimmi nunaqarfinnilu killilersuutit atuutereersut nunatsinni tamarmi maanna atuutilerput.

Tassa imaappoq nunatsinni tamarmi coronapas aamma tamanit isersigineqarsinnaasuni qanermut assiaqut atuutilerpoq.

Malittarisassaq taanna aqagumiit februaarip ulluisa 14-iata tungaanut atuutissaaq.

Neriniartarfinnut imerniartarfinnullu isersinnaasut, qatserisartut amerlassusaasinnaasutut akuerisaasa affaannaat isertissinnaatinneqarnerat nunatsinni tamarmi aamma atuutilerpoq.

AAMMA ATUARUK Nunatsinnut angalasut misissortittarunnaartut sumiiffinnilu killilersuutit nuna tamakkerlugu atuutilersut

Akiuussuserneqanngitsut 15-it sinnerlugit ukioqartut tamanit iserfigineqarsinnaasunut isersinnaatinneqassanngillat, taamaallaat taakkunani sulisussaagunik isersinnaassapput. Tassa akiuussuserneqarsimanermut uppernarsaat coronapas takutissavaat - imaluunniit tunillatsinnikuusimanerminnik uppernarsaateqassapput.

Allamillu allannguingaatsiartoqarpoq: Kastrupimi aallarnissamut PCR-imik misissortinnermik tunillatsissimannginnermut uppernarsaateqarnissaq piumasaqaataajunnaarpoq. Tassa imaappoq Danmarkimut nunatsinnut angalaniartut aallannginnerminni misissorteqqaartariaqarunnaarput.

Nunani allani ammaasoqartoq maani sukaterisoqartoq

Corona pillugu aqutsisoqarfiup innersuussuteqarnera tunngavigalugu – kingornalu partiit siuttuisa akuersineratigut tamanna aalajangerneqarpoq. Taamaammat Danmarkimi Savalimmiunilu innersuussutit killilersuinerillu atorunnaarsinneqartut nunatsinni sukaterisoqarpoq.

- Tuniluuteruusaaginnartoqarani piffissami sivisunerusumi ingerlaarsinnaanissaa suli kissaatigaarput. Tuniluuttoqangaatsiarpoq. Peqqinnissaqarfimmi sulisorpassuit napparsimapput, Danmarkimiillu sulilersitsiniarnerput ajornartorsiutigaarput. Tamanna unammillernarpoq, nakorsaaneq,  Henrik L. Hansen oqarpoq.

- Nunatsinni akiuussuserneqarsimasut Danmarkimi, Islandimi Savalimmiunilu akiuussuserneqarsimasunit ikinnerupput. Tamanna piffissami matumani killiffigisatsinnut pingaaruteqarpoq.

- Tunillatsissimasunut qanillisimasunik aamma ujartuisarunnaarpugut. Tamanna misissueriaatsip allanngortinneqarnerata kinguneraa. Tunillatsissimasunik nassaartorpallaarunnaarpugut. Nunani allani tunillatsissimasunik suli ujartuisoqartarpoq, tamannalu tuniluunnerup pakkersimaarneranut iluaqutaalluni. Nunatsinni pissutsit allarluinnaapput, Henrik L. Hansen oqarpoq.

Misissuinermut periuseq sapaatit akunnerisa marluk matuma siorna allanngortinneqarpoq. Maannalu napparsimarululersut kisimik PCR-imik misissortissinnaallutik. Allat sinneri angerlarsimaannassapput, imminut misissussapput kiisalu imminut peqqisseqqittutut nalunaarutigalutik.

Aamma atuaruk