Tuluit Nunaanni taasititsineq EU-p siunissaanik allanngortitsissaaq

Tuluit Nunaanni qinersisartut innuttaasunik taasititsinermi oqaluttuarisaanermut pingaarutilimmi ullumi taasitinneqassapput. Tuluit Nunaata EU-miiginnarnissaa imaluunniit ukiuni 43-ni ilasortaaffigisimasaq qimassanerlugu taasissutigissavaat.

Tuluit apeqqut avissaartuussutigaat, taasititsinerli qanorluunniit inerneqaraluarpat Europa allanngortussaassaaq, tuluimmi qinersisartut kissaataat kingorna piviusunngortinniarneqartussaassammata.

EU-mit anissagunik ilungersunartorsiornerit nutaat pilissapput, akerliuneq annerulissaaq immaqalu aamma innuttaasunik taasitsinernik allanik kinguneqassaaq, tuluit malinneqassanersut nunani assigiinngitsuni isummerfigineqassallugu.

Tuluit EU-miiginnassagunik EU-p suleqatigineqarneranik aaqqissuusseqqinnerit annertuut ingerlanneqartussaassaapput, tamanna aamma oqitsuinnaassanngilaq.

Tuluit EU-mit aneratarsinnaanerat Bruxellesimi pissanngatigineqarluni malinnaaffigineqarpoq, tamannami pissagaluarpat EU allanngorluinnassaaq innuttaasullu suleqatigiinnermi sullinneqartussat tapersersuinerat milliartuinnassalluni.

EU-mit anineq qanoq kinguneqassanersoq nalunartoq

EU-mit anineq qanoq kinguneqassanersoq nalunarpoq, nunarsuarmimi aningaasaqarnerit annerit tallimaata nunat 27-usut EU-mi suleqatigiinnerat nunani siullersaalluni qimassappagu qanorpiaq pisoqassanersoq ilisimaneqanngilaq.

Professor Iain Beggip London School of Economicsimi Europa pillugu misissuisoqarfimmeersup oqaatigaa, tuluit 64 millioniusut EU-mit anissappata EU-mut akerliuneq Europami nunani assigiinngitsuni annertulerulissasoq.

- Paatsiveerunneqassaaq. Kingunissaami assigiinngitsorpassuit tamanit suli paasineqarsimanngillat.

Tuluilli EU-miiginnarniarlutik aalajangerpata EU-p ukiorpassuarni ilungersunartorsiorfiusimanerata innuttaasuniillu akerlerineqarsimanerata iluatsittumik qaangerneqarnera oqiliallaatigineqaqqaassaaq.

"Nutaarsiassalli nuannersupilussuartut taasassaanavianngillat", Stefan Lehne, Bruxellesimi isummersuisini Carnegie Europami EU pillugu naliliisartoq taama oqarpoq.

- Amerlanerussuteqaqqalaaginnartoqassagunarpoq, EU-miillu anerusuttut ajorsaraluarlutik aninissartik sorsuutigiinnassavaat, Stefan Lehne oqarpoq.

EU-miiginnartoqassappalli EU-mi suleqatigiinnermik aaqqissuusseqqinnerit premierministerip David Cameronip EU-mi siuttut februaarip qaammataani ataatsimeersuarnerini isumaqatigiinniarnerni angusimasai EU-mit ingerlaannaq aallartinneqassapput.

Danskit ministeriunerata Lars Løkke Rasmussenip (V) oqarneratut, EU-miiginnartoqarnera Danmarkip nuannaarutigissavaa, tamanna isumatusaarnerussammat, Cameronillu EU-mi aaqqissuusseqqinnissanut amerlanerusunut tamanna atorluarsinnaassavaa.

EU-milli suleqateqarneq kipineqarpat tuluit aaqqissuusseqqinnissamik piumasaqaataat atorunnaassapput.

- Taava EU politikkikkut tapersersorneqarnerminik annaasaqassaaq unittooqqanerlu sivooq aallartissalluni. Tamannalu peqatigiinnermut suli sanngiillisitsineruinnassaaq, Stefan Lehne taama oqarpoq.

Qineqqusaarnermi mianersoqqussuteqarnerit sakkortusimaqaat. Tuluit Nunaat EU-mit anissappat aningaasarsiornerup ajorluinnartumik inississinnaanera mianersoqqussutigineqarpoq, tuluillu naalakkersuisuisa akileraarutitigut qaffaasoqarnissaanik sipaarniuteqartoqarnissaanillu aamma ilisimasaarisimapput.

Qinersisartunilli isumasiuinerit naapertorlugit, tunngavilersuutigineqartut qinersisartut affaannit ullumi sisamanngornermi taasiartortussanit soqutigineqanngillat.

Londonimi borgmesteriusimasup EU-millu akerliusup Boris Johnsonip oqaatigaa, tuluit EU-mut peqataanatik ingerlalluarsinnaannginnerik isumaqartut kukkusut.

- Nunarput upperaarput. Aqunneqarnera utertikkumallugu aninissatsinnik taasiniarta, borgmesteriusimasoq taama oqarpoq.

/ritzau/