Tasiilami kommunip pisortaa: Ullumikkut neriulluarnartoqarpoq
- Maani ullumikkut neriulluartoqarpoq. Sulisullu amerlernissaat nuannaarutigineqarpoq.
Tasiilami kommunip allaffiani sulisunut pisortaq, Hjørdis Viberg oqarpoq.
Danskimmi naalakkersuisui Tasiilami meeqqanut kinguaassiutitigut atornerlunneqarsimasunut ikiuilertornissamut 5,3 millionit koruuninik tapiissuteqarput.
Isumaginninnermi siunnersortit, tarnip pissusianik ilisimasallit ilaqutariinnullu sullissisut Tasiilami suliassarpassuarnik ikiuigasuarnermi suliaqartussatut naatsorsuutigineqarput.
Assersuutigalugu isumaginninnermik siunnersortit arfineq-pingasut ikiugaluariartornermi ilaatinneqassapput – taakkunannga sisamat Nuummi kommunip allaffianit suliassanik suliaqassapput sisamallu decembarip 16-iata tungaanut Tasiilami sulissallutik.
AAMMA ATUARUK Danmarki 5,3 millioner koruuninik Tasiilamut tapiissuteqartoq
Hjørdis Vibergip Tasiilami nunaqarfiinilu ulluinnarni ajornartorsiutinik suliaqartartut siuttuuffigai, taassumalu avataaniit ikiorneqarnissaq nuannaarutigaa:
- Suliassarpassuarni pioreersuni torersaassaagut, suliassarpassuarnillu amerliartuinnartoqaqqilinnginnissaa qulakkiissallutigu. Torersaasoqassaaq siunissamilu pinaveersaartitsinermik suliaqarnerussalluta, siusinnerusukkummi iliuuserineqartarsimasunit suliaqarnerungaatsiarsinnaavugut, Hjørdis Viberg oqarpoq.
Danmarkimut upernaaq ikioqqusoqartoq
Naalakkersuisut Danmarkimit ilaatigut Tasiilamut tunngatillugu aasaq ikioqqunerisa kinguneranik taama ikiuuttoqarpoq.
- Kalaallit Nunaanni kinguaassiutitigut pinerlunnerit unnerluutigineqarsimasut Danmarkimi Savalimmiunilu pinerlunnernut unnerluutigineqarsimasunut sanilliullugit arfineq-pingsoriaammik amerlanerupput.
- Tasiilap inuttussusaa eqqarsaatigalugu meeqqanut inuusuttunullu kinguaassiutitigut pinerluttuliornernut tunngatillugu Kalaallit Nunaanni unnerluussinerpaaffiusarpoq.
- 2018-imi pinerlunnerit unnerluutigineqarsimasut 27 proccentii Tasiilami meeqqamik 15-iliineqanngitsumik kinguaassiutitigut atoqateqarnermut tunngapput, massa Kalaallit Nunaata inuisa kinguaassiutitigut atornerlunneqarsimasut 5 procentii Tasiilameersuusut.
Tasiilami ataavartumik sulisoqarniarneq ilaatigut ajornartorsiutaangaatsiarpoq. Atorfiit inuttaqanngitsut pissutigalugit meeqqanik kinguaassiutitigut atornerlunneqarsimasunik suliaqartut suliaqarniarnerminni ilungersungaatsiarput.
- Sulisussarsiorpugut, atorfinitsitsinissarpullu neriuutigingaatsiarpara. Sulisulli tigummiinnarnissaannut tunnganeruvoq, taamaalillutik piginnaaneqalissallutik, Hjørdis Viberg oqarpoq.
- Ilungersunartumik suliaqaannavinnermi nammineq aamma nakkarsinnaaneq mianersuunneqassaaq.
Ikiugasuariartortussat Danmarkimit ikiuunnermi alloriarneq siulliuvoq.
Kalerreeqqaarani nakkutilliineq
Kalaallit Nunaanni politiit Tasiilami meeqqanut inuusuttunullu kinguaassiutitigut pinerlunnerit ukiuni kingullerni tallimani unnerluutigineqarsimasut 191-iusut sapaatip akunnerani matumani saqqummersippaat.
Kisitsisip taassuma sumiiffimmi 2000-nik innuttaasulimmi ukiumut suliassanik nutaanik 40-nit takkuttoqartarnera assigaa.
AAMMA ATUARUK Martha Abelsen: Ikiuilertupallattartussat Tasiilamukaatipallassavagut
Maajip juunillu qaammataani kalerreeqqaarnani nakkutiginnittoqarmat meeqqat pillugit suliani 201-ini 189-it inatsisit malillugit qaammatit marlunngortinnagit isumaginnikkut misissuiffigineqarsimanngitsut paasineqarpoq. Misissuinissaq taanna meeqqat eqqortumik ikiorserneqarnissaanut atatillugu pingaaruteqarpoq.
Tamanna pissutigalugu kommuni isumaginninnermut naalakkersuisoqarfimmit peqqussuteqarfigineqarpoq, tassalu kommunip isumaginninnermi suliassat 189-it aggustip 15-ianit qaammatit sisamanngortinnagit suliarisimassagai peqqussutigineqarluni.
