Spiralilersuisimaneq pillugu nalunaarusiaq utaqqineqartoq suli isornartorsiorneqarpoq.

Siumut Nuummi siulittaasup Aka Hansenip spiralilersuisimaneq pillugu nalunaarut suli saqqummersinneqanngitsoq, tusagassiuutinut nalunaarummi nutaami isornartorsiorpaa.

- Kalaallinut arnanut spiralilersuisoqarsimaneranik aammalu allamik nunasiaataanitsinni innarliisimanermut atatillugu Danmarkimiit inuiaqatigiinnik nungusaanermik pisoqarsimanersoq pillugu nalunaarusiaq suli innuttaasunut saqqummiunneqannginnera akuersaarneqarsinnaanngilaq, Aka Hansen oqarpoq.

Taanna Siumup Nuummi immikkoortortaqarfiani  ileqquusumik ataatsimeersuartoqarnerani siulittaasunngorpoq.

Niviarsiaqqat arnallu tusindillit spiralilersorneqarsimanerat pillugu inuiannik nungusaanerunertut taaneqarsinnaanersoq aammalu inuiaqatigiinnut qanoq kinguneqarnersoq ilisimatusartunit ukiup aappaa avillugu misissorneqarpoq.

Nalunaarusiaq februaarimi naammassineqarpoq, saqqummersinneqarnissaa ‘ilisimatusartut akornanni ilisimasanik aaqqiagiinngitsoqarnera’ aamma ‘nunarsuarmi politikkikkut pissutsit ernummatigineqarnerat’ pissutigalugit, maajimut kinguartinneqarpoq.

Kingusinnerusukkut paasinarsivoq nalunaarusiaq ataasiinnaasussaq marlunngorsimasoq immikkut ilisimasallit marluk eqimattamit aniniarlutik aalajangernerisa kingorna. Namminnerlu ilanngussaminnik tunniussimmata.

Nalunaarusiat maanna suli saqqummersinneqanngillat naak juuni qallilereeraluartoq.

- Kalaallit arnat ukiuni amerlasuuni innarliinerit taakku kingunerisaannik inuuneqarsimasut akissutissanik pisinnaatitaapput. Ammasuunermik pisinnaatitaapput. Ataqqineqarnissamillu pisinnaatitaallutik, Aka Hansen tusagassiuutinut nalunaarummi oqarpoq:

- Ullut tamaasa nalunaarusiaq tigummineqartillugu ersersinneqartarpoq anniarnerat oqaluttuaallu politikkikkut eqqarsaatigalugit suli tunulliunneqarsinnaasut.

USA-mut attaveqarneq

Nalunaarusiat qaqugu saqqummersinneqarnissaat naatsorsuutigineqassanersoq Inatsisit Atuutsinneqarnerannut Naalakkersuisoqarfik KNR-ip paasiniaaffigaa.

Taakkuli allaaserisap saqqumminnginnerani akissuteqanngillat.

- Nalunaarusiaq saqqummiunneqanngippat, Danmarkimiit akisussaaffik, naapertuilluassuseq taarsiivigineqarnissarlu pillugit politikkikkut sulineq kinguarsarneqartarpoq, Aka Hansen allappoq.

Nalunaarusiap kingusinaarneranut Kalaallit Nunaata, Danmarkip USA-llu akornanni attaveqatigiinneq pissutaassappat aamma taanna isornartorsiorpaa:

- Tigummineqarneranut pissutaasoq USA-p Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni attaveqarnermut akuliunneqarnissaa pinngitsoortinniarlugu kissaatigineqarpat, tamanna annertuumik ernummatigineqartariaqarpoq, taanna oqarpoq:

- Tassami tamanna takutippaa Danmarkimi nunanut allanut inissisimanera Kalaallit Nunaanni innuttaasut arnat nalunaarusiamik suli utaqqisut eqqarsaatigalugit pingaarnerutinneqartoq.

Inatsisit atuutsinneqarneranut naalakkersuisuusimasup Naaja H. Nathanielsenip (IA) nalunaarusiap saqqummersinneqarnissaata kinguartinneranut USA-mut attaveqarneq pissutaanngitsoq, Folketingimut marsimi ilaasortanngunngilaarluni oqaatigaa.