Siumut Inuit Ataqatigiinnut isumaqatigiinniarnernit peqataajunnaartoq
Siumut Inuit Ataqatigiinnut naalakkersuisoqatigiinnissamik isumaqatigiinniarnermit peqataajunnaarpoq.
Sermitsiaq.ag taama allaaserisaqarpoq.
Inuit Ataqatigiit taamaalillutik Atassut Nalerarlu kisimik isumaqatigiinnialerput.
IA-p siulittaasuata, Múte B. Egedep Siumumut isumaqatigiinniarnerit naammassisut KNR-imut uppernarsarpaa.
- Siumut oqaloqatigisimanerannut qutsavigaarput, taakkualu ataatsimeeqatrigisarnerat taamatipparput, Múte B. Egede KNR-imut oqarpoq.
AAMMA ATUARUK IA: Naalakkersuisoqatigiinnissamut isumaqatigiissuteqariartorpugut
Inuit Ataqatigiit siulittaasuata oqarnera naapertorlugu naalakkersuisoqatigiinnik ukiuni sisamani atuuttussanik patajaatsunik pilersitserusuppoq. Siumullu naalakkersuisoqatiginera patajaatsuunaviarnani.
Demokraatit tallimanngormat peqataajunnaartut
Demokraatit partiit marluk assigiinngippallaarnerat pissutigalugu isumaqatigiinniarnernik peqataajunnaarlutik tallimanngormat nalunaaruteqarput.
Inatsisartuni atuuffiit 31-upput.
Partii naalakkersuisoqatigiilluunniit amerlanerussuteqassagunik 16-inik atuuffeqassapput.
Inuit Ataqatigiit 12-inik qinigaatitaqarput.
Siumut qulit.
Demokraatit pingasut.
Naleraq sisamat.
Atassut marlunnik qinigaatitaqarpoq.
Nunatta Qitornai Suleqatigiissitsisullu Inatsisartunut qinigaatitaqanngillat.
Siumullu siulittaasua, Erik Jensen KNR-imut ippassaq ima oqarpoq:
- Torersumik pitsaasumillu ingerlappagut. Immitsinnut ataqqillutalu unneqqarippugut - takoriartiguli, Erik Jensen oqarpoq.
Ingerlaqqinngilarli.
KNR-ip Erik Jensen oqaaseqartinniarsarigaluarpaa - tamanna suli iluatsinngilaq.
Siumulli Inuit Ataqatigiillu imminnut ungasiffeqarput, tassa nunatta kujataani Kuannersuarni aatsitassarsiornermik suliniut.
Australiamiut aatsitassarsiutileqatigiiffiat, Greenland Minerals Kuannersuarni aatsitassanik qaqutigoortunik uranimillu piiaarusupput.
Siumut suliniummut tapersersuisuuvoq, pissutigalugu aatsitassarsiutileqatigiiffiup oqarnera naapertorlugu tamanna nunatta karsianut milliardilikkaanik koruuninik isaatitsissutaasinnaavoq piffimmilu suliffinnik pilersitsissutaasinnaalluni.
Inuit Ataqatigiilli suliniutip piviusunngunnginnissaa isumaginiarpaa.
IA Inatsisartuni aqqaneq-marlunnik qinigaatitaqarpoq. Naalakkersuisoqatigiit amerlanerussuteqarnissamut 16-iussapput.
Taamaammat Múte B. Egede ikinnerpaamik sisamanik suleqatissarsissaaq.
Naleraq sisamarluinnarnik qinigaatitaqarpoq. Nalerarlu IA-tulli Kuannersuarni aatsitassarsiornissamut suliniummut, tassa aatsitassanik qaqutigoortunik piiaanermi aamma uranitalinnik piiaanermut akerliusuuvoq.
Hans Enoksen Naleqqami siulittaasoq oqarpoq:
- Anguniakkagut assigiittorujussuupput, qineqqusaarnemri immitsinnut tapersersortugut ersarissorujussuuvoq. Aamma immikkoortunut akerleriiffigisaqanngilagut. Taamaammat oqaloqatigiissinnaasugut qularnanngilaq.
AAMMA ATUARUK Siulersortitut assaqqoqut Mútemeereerpoq
Inuit Ataqatigiit qinersinermi 36 procentinit taaguunneqarluni partiini anginerpaanngorpoq.
Naleraq 12 procentinik taaguunneqarpoq, Atassullu 7 procentinit.
Siumut 29 procentinit taaguunneqarpoq.