Silap pissusia Ilimmarfimmi oqallisigineqalerpoq

Silap pissusiata allanngoriartornera Parisimiinnaanngitsoq oqallisigineqarpoq. Tassami Nuummi Ilimmarfimmi aamma ullumi oqallisigineqalerpoq.

Silap kianneruleriartornera Nunatsinnut sunniuteqarmat eqqartorneqartariaqartoq, Inuit Ataqatigiinniit Folketingimi ilaasortaq, Aaja Chemnitz Larsen, isumaqarpoq.

- Issittup kianneruleriartornera nunanut allanut sanilliullugu marloriaammik sukkanerusoq nalunngilarput. Taamaattumik nunarsuup sinneranut silap kianneruleriartornerata sunniutai paasititsiniutigissallugit pisussaaffigaarput annertooq. Uagummi siulliulluta malugaagut, Aaja Chemnitz Larsen oqarpoq.

Silap pissusiata allanngoriartornera pillugu Parisimi ataatsimeersuarneq ullumi naggaserneqassaaq. Inuit 50.000-it missaaniittut nunanit 195-ineersut peqataapput. Silap kianneruleriartornera inunnik pilersinneqartup kingunipilui pinaveersaartinniarlugit aaqqiissutissanik ujartuineq ataatsimeersuarnerup siunertaraa.

Aamma atuaruk COP21 Silap pissusia pillugu isumaqatigiinniarnerni naggataagut tamaviaarneq

Parisimi ataatsimeersuarnermi eqqartorneqartut Nunatsinni aamma oqallisigineqartariaqartut, aaqqissuisut, tassaasut IA-p folketingimi ilaasortaatitaa, pinngortitaq pillugu nunarsuaq tamakkerlugu suliniaqatigiiffik WWF, Ilisimatusartullu kattuffiat, ILI ILI, isumaqarput.

- Silap pissusiata allanngoriartornera kinguneqapilullunilu nutaanik periarfissiisoq qularnanngilaq. Nunatsinnilu piviusunut naapertuussarnissaq eqqartussallugu pingaaruteqaqisoq isumaqarpunga, Aaja Chemnitz Larsen oqarpoq.

Oqallinneq Ilimmarfimmi ingerlanneqassaaq. Tassanilu Aaja Chemnitz Larsen, ILI ILIp siulittaasua Vivi Vold, WWF-imieersorlu Kaare Hansen saqqummiissapput. Inatsisartuni ilaasortanik aamma najuuttoqassaaq.



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl