Silap pissusaata allangoriartornera pissutigalugu arferit avannartissapput
Arferit 227-it nalunaaqutserneqartut naapertorlugit silap pissusaata allanngoriartorneratigut arferit ingerlaarfii allanngortut ilisimatusartut paasivaat.
Pinngortitaleriffik tusagassiuutinut nalunaaruteqarluni taama allappoq.
Ilisimatuussutsikkut misissuineq annertooq, ilisimatusartut atuagassiaanni Science Advancesimi allaaserineqarpoq.
Qilalugaq qernertaq, arfivik, qilalugarlu qaqortaq, pingasuullutik immamut issittumut sikorsuarasaartumullu atalluinnartuupput
Immap qaavata kissassusia arferit taakkua ingerlaartarnerannut pingaaruteqartorujussuuvoq, arferillu taakkua avatangiiserissallugu iluarisaannut aallaaviusuaannarluni.
Silap pissusiata allanngoriartornera pissutigalugu ukioq 2100 tungaanut, sumiiffiit annertuut sikoqarunnaarsimasussaassapput. Ingammik Kitaani imaq Tunup imartaanut, Barentillu imartaanut sanilliullugu annikinnerusumik allanngortoqassaaq
Imaq arferit neriniarfigisartagaat piaqqisarfigisartagaallu allannguuteqassapput, uumasoqatigiiaallu assigiinngitsut avatangiiseqatigiinnerannut sunniuteqassalluni.
Ilaatigut naasuaqqat uumasuaqqallu uumassutigiaarnissaannut aamma sunniuteqartussaavoq
Arfeqatigiit kujasinnerulaartumiittartut imaq najortagaat piffissap ingerlanerani ima kissatsigilissaaq allaat arferit najorsinnaajunnaarlugu avannarpartilissapput immap nillissusia nerisartakkallu avatangiiseriinnarniarlugit.
Ilimagineqarsinnaavoq ukioq 2100-imi aasaanerani arferit 250 km-inik avannarpasinnerusumiissimalernissaat, ukiuuneranilu 125 km missaannik avannarpasinnerusumiilersimanissaat, Pinngortitaleriffik tusagassiuutinut nalunaaruteqarluni taama allappoq
Arferit atlantikup imartaaniittut, aarluit qipoqqaat niisallu aamma avannarparternerusussaassapput.
Tikkuussinerit marluk
Ilisimatuut siunissami pisinnaasunik assigiinngitsunik marlunnik tikkuussipput. Siulleq isumalluarnarneruvoq aappaalu ernunamanarnerulluni.
Qanorlunniilli pisoqaraluarpat kissatsikkiartornerata ilutigisaanik qilalukkat, arfiviit qilalukkallu qaqortat aasaanerani sumiiffigisartakkatik annaassagaat ilimagineqarpoq.
- Issittumi arfeqatigiinni qilalugaq qernertaq qajannarnerpaajusarpoq, sumiiffinni annikitsuniittarami imaanilu sikorsuit pingitsoorsinnaannginnamigit; Nerisaqarniarnissaminut pisariaqartitaat immikkuullarissugamik qilalugaqatigiiaallu immikkuullarissumik aaqqissugaasaramik, Pinngortitaleriffik tusagassiutinut nalunaarummi allappoq.
Qilalukkallu qernertat Nunatta Kitaani ajornerpaaffigisinnaasamik inissisimalissagunik 2100-imi taamaallaat Baffin Islandip avannaatungaani ikittunnguit aasaanerani uumasinnaanissaat naatsorsuutigineqarpoq
Arferit sumiiffitgartakkatik uteqqiaffigisarpaat ilisimatuullu naliliinerat naapertorlugu kissatsikkiartornera peqqutigalugu allamukarnavianngillat.
Siunissamilu ajornerpaamik inissisimalissagunik qaqortat aasaanerani najortakkaminnik annaasaqartussaassapput, qaqortaqatigiiaanullu tamanna pitsaanngitsumik kinguneqartitsisussaassaaq.
- Qaqortaqatigiiaat siornatigut piniarneqarujussuarlutillu pisarineqarpallaarneqartarsimanerminniik aniguillutik amerleqqinngitsoornerinut silap kissakkaluttuinnarnera patsisaassangatinneqareerpoq, tusagassiutinut nalunaarummi allapput.
Nunatta Kitaani arfiviit ukiuunerani najortagaat canadap qeqertaqarfiinut siaruaassangatinneqarpoq. Arfiviit Tunumi oqaluttuarisaanermi aatsaat taamak avannarpasinnerusumiilereersut ilisimaneqalereerpoq. Arfiviilli imaani nerisartagaasa avannarpartersinnaassusiat imminermini killeqareerpoq.
