Assi: Nationalmuseet

Silaannaap ujaraa Qaanaameersoq allamut nuukkallaleraat

Silaannaap ujaraa nunatsinneersoq tonsinik 3,5-inik oqimaassuseqartoq Københavnimi Geologisk Museumimiitinneqartoq katersugaasiviup iluarsaanneqarnerani Danmarkip Katersugaasivissuanut aqaguagu decembarip 18-iani nuukkallarneqassaaq.

Danmarkip Katersugaasivissuani ilisimatuut pisortaat, Martin Appelt, silaannaap ujaraata Savimmik taaguuteqartinneqartup nuunneqarnissaanut piareersaleruttorpoq. Silaannaap ujaraanik Savimmik aammalu silaannaap ujaraanik allanik pingasunik inuit atuisarsimanerat assut soqutiginartippaa.

Nioqqutigissallugu pilerigineqarluartoq

- Silaannaap ujarai Kalaallit Nunaata avannaani ukiuni 700-kkunnit 1800-kkut tungaannut inuit inuuniarnikkut atugaannut pingaaruteqarsimapput. Ujarassuimmi taakku sumiiffimmi kilometerinik tuusitilinnik annertutigisumi saviminermik aallerfissatuaasimammata, sakkuliornermullu minnerunngitsumillu niuerutigisassatut atorluarneqartarsimallutik, Martin Appelt oqaluttuarpoq.

Tusarfiit Amerikameersut naapertorlugit, silaannaap ujarai savimerngit arfanniat niuerutissarpassuarnik - ilaatigut saviminermik - nassarlutik 1800-kkunni tikittalermata Avannaamiunut pingaaruteqarpallaarunnaariartorsimapput. Ujarassuilli ilisimasassarsiortunut nunanit killerneersunut silaannaap ujaraanik tusagaqarsimasimasunut pingaaruteqarsimapput.

AAMMA ATUARUK Savissiviup eqqaani ullorissap anai arlallit nassaarilernerarpai

Amerikamiup Robert Pearyp Qalasersuup tikinnissaanut atatillugu Qaanaamut ilisimasassarsiorluni angalasarnini 1886-imi aallartippai. Angalasarneranullu atatillugu najukkami piniartut silaannaap ujaraanik pingasunik alakkaatippaat, ima taaguuteqartunik: Woman, Dog aamma Ahignito.

- Silaannaap ujarai taakku pingasut ilungersungaatsiarluni New Yorkiliaassinnaasimavai, ullumikkullu katersugaasivimmi  The Smithsonianimi takuneqarsinnaapput.

Knud Rasmussen silaannaap ujaraanik Danmarkiliaassivoq
Knud Rasmussen europamiuni siullersaalluni silaannaap ujarassuit sisamaannik, Savimmik taagorneqartumik, 1913-imi takunnittuuvoq. Qamutit 14-it atorlugit qimmillu 175-it qimuttoralugit silaannaap ujarassua ilungersungaatsiarlutik sissamut ingerlassimavaat sikukkullu Bushnanip qeqertaanukaallugu, tassanngaanniillu 1925-imi umiarsuarmik Danmarkiliaanneqarpoq. Silaannaap ujaraa Københavnimi katersugaasivimmut Orlogsmuseumimut oqqunneqarmat ussatigineqarsimaqisoq, Martin Appelt oqaluttuarpoq.

 

- Innuttaasut takorusullugu piumasaqaateqarsimapput. Taamaammat katersugaasivik 1925-imi novembarip arfineq-pingajuanit 18-ianut unnukkut ammatinneqartarsimavoq inuillu 60.000-it silaannaap ujaraa naneruutinik 4000-inik qaammaqqusersorlugu katersugaasivimmi saqqummersinneqartoq alakkartersimavaat, Martin Appelt oqarpoq, ilanngullugulu aamma oqaatigaa Savik kingorna katersugaasivimmut Geologisk Museumimut nuunneqarsimasoq aammalu silaannaap ujaraanik nassaat tallimaat tassaniitinneqartoq.

Silaannaap ujarai Qaanaameersut ujarassuup saviminiusup minnerpaamik tonsinik 1000-inik oqimaassuseqartup Uummannap nalaani ukiut 5000-it matuma siorna nunarsuup silaannaanut aporaannerani aseqqukuisa ilagaat. Silaannaap ujarassua ulloriaaqqat angalasut ukiut 650 millionit matuma siorna aporaaterujussuarneranni ulloriaaqqat angalasut marluk apornerannit pinngorsimavoq.

Isummersuutit



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat