Savissiviup eqqaani ullorissap anai arlallit nassaarilernerarpai

Henning Haack Geologisk Museumimeersoq isumaqarpoq ullorissap anai marlunniit tallimanut Qaanaap kujataani Cap Yorkip eqqaani nassaassaasut.

Ukiut 5.000-it 10.000-illu matuma siorna Qaanaap eqqaani qaarpallannertut nipilimmik seqinermillu qaamanermik qaammaallaannerujussuaqarmat kilometerinik tusintilinnik arlalinnik ungasissusilimmit takuneqarsinnaasimavoq. Ullorissap anarsuaq 1.000 tonsinik oqimaassusilik nunarsuatta silaannaanut pivoq Kap Yorkillu eqqaanut tulluni.

1800-ukku naanerani aamma 1963-mi ullorissat anaat arlallit aaneqarpoq katersugaasivinnilu saqqummersinneqarlutik. Maanna ullorissat anaasa ilamerngi aamma nunap iluaniissorineqalerput.

- Ullorissat anaat taavani nassaarineqartut marrarnit poorneqarsimapput. Ilaannaallu marraap iluaniippata ilimagisariaqarpoq suli nunap iluaniittoqartoq, geofysiker Henning Haack oqarpoq.

Taamaammat atortorissaarut saviup kajungerisaanik malussarniut atorlugu qimussumik sisoraatinillu nunatta avannaani angalasimavoq angalanermilu atortorissaarutaa arlaannik malussarsimavoq.

- Sumiiffiit ilaanni saviup kajungerisaa malunnarneruffeqarpoq avatangiisiminut sanilliullugu, Henning Haack oqarpoq.

Nunap iluaniittut assigiinngitsut arlaliusinnaapput, taamaammat Henning Haack maanna naatsorsuivoq ullorissap anaanik nassaarnissaq sumi ilimanarnerunersoq.

Ullorissat anai atorlugit ilisimasuut seqineqarfiup pileqqaarnera sukumiinerusumik oqaluttuarisinnaaavaat. Taamaammat qularutissaanngilaq nassaaq Henning Haackimut pingaartorujussuussasoq.

- Pisoq imaannaassanngilaq. Taamaalissappammi oqaluttuarisaanermut kapitali nutaaq ilanngutissavarput, oqarpoq.

Savissiviup ungasinngisaani Kap Yorkimi nassaat qulingiluat tamarmik assigiinngitsuupput. Henning Haackip oqaluttuarai sapanngatut allunaasamik nuisatut ullorissallu anaat nassarineqartut nuisaq nutaamik isulersinnaavaat.

Henning Haackip naatsorsuinerisa ilimanarnerulersissappassuk suli ullorissap anaanik taavaniittoqartoq pilerutaavoq nunatsinnukarluni aanissai. Tamanna soorunami pisariullunilu akisussaaq, taamaammat Henning Haackip ilimaginngilaa ukiuni qaninnerni tamatuma naammassinissaa.

Cap Yorkimi ullorissap anai nunarsuatsinni nassaarineqarsimasuni anginerpaanut ilaapput. Katillugit 58 tonsit qulingiluanngorlutik avissimasut nassaarineqarsimapput. Taakku anginersaat Ahnighito 31 tonsiuvoq New Yorkimi Museum of Natural History Museumimiippoq. Anginerup tullia Agpalik 20 tonsiuvoq maannalu Københavnimi Geologisk Museumip silataaniilluni.

Henning Haack Cap Yorkip eqqaani ullorissap anaanik nassaaqqissappat Nunarput Danmarkilu isumaqatigiissuteqareerput taanna qeqqatigut avinneqassasoq affaa Nunatsinni affaalu Danmarkimi Geologisk Museumimiissasoq.

Hvis Henning Haack virkelig har fundet endnu en Cape York meteorit, så er der allerede lavet en aftale mellem Grønland og Danmark om, at den skal saves over, og at den ene del skal forblive i Grønland, og den anden del udlånes til Geologisk Museum i København.

Isummersuutit



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat