Sibiriami Alaskamilu pinngortitami ikuallannerit 100-nit amerlanerusut

Nunatsinni Sisimiut eqqaani pinngortitami ikuallangaatsiartoqarpoq. Issittumili sumiiffiit allat maajimi, juuni juulimilu aamma nalinginnaanngitsumik kiattorujussuullutillu panertorujussuupput. Tamannalu orpippassuarni pinngortitamilu ikuallattoqaqattaarneranik nassataqarpoq. DR.dk taama allappoq.

Issittumi ikuallattut juunimi ima amerlatigaat, allaat Sverigep CO2-mik ukiumut aniatitsisarnerata angeqqataanik aniasoqarluni.

Naalagaaffiit Peqatigiinni silasiortut suliniaqatigiiffiat, WMO, Issittumi juunip qaammataani ikuallattut 100-nit amerlanerusut qaammataasatigut nakkutigereerlugillu taama inerniliivoq.

AAMMA ATUARUK Qatserisartut Air Greenlandimit ikiorneqarnissamik noqqaapput

Sibiriami minnerunngitsumillu Alaskami ingasanneruvoq, taakkunanimi orpippassuarni pinngortitamilu 400-nit amerlanerusunik ikuallattoqarpoq. Ullullu tamaasa nutaamik ikuallattoqalertarluni.

Tamatuma saniatigut Sibiria Alaskalu aasaq manna aatsaat taama kiatsigipput. Alaskap illoqarfiisa annersaani Anchoragemi juulip aallartinnerani 32,2 gradenik kiappoq, aatsaallu taama kiatsigaluni.

- Maanna pisut ingasattut, silap pissusiata allanngoriartornerani nalinginnaaleriartuinnarput, Københavnip Universitetiani professori, Claus Felby DR-imut oqarpoq.

- Issittumiittullu ingammik eqqugaassapput. Silammi pissusiata allanngoriartornera nunarsuup sinneranut sanilliullugu Issittumi sukkanerungaatsiarpoq, professori oqarpoq.

Issittumi sila 1971-imit 2017-imut 2,7 grademik kiannerulersimasoq, ukioq manna misissuinerup takutippaa.

Nunarsuup affaata avannarliup kiannerulissutaata tamanna marloriaatigaa.

00:00:03