- Siorna nioqqutissiorpallaalaarpugut, Royal Greenlandimi nioqqutissiornermut pisortaq, Lars Nielsen oqarpoq.

Royal Greenlandip nunap ilaani ataasiakkaani nipisap suaanik tunitsiviit matugai

Royal Greenlandip nipisap suaanik tunitsiviit Narsami, Qeqertarsuatsiaani, Nuummi Atammimmilu matuvai. Sulifeqarfimmut tunisat siorna amerlavallaalaarput, taamaammat akiinik illersuiniarneq pissutigalugu ukioq manna annikinnerusunik tunisisoqarsinnaavoq.

Narsami, Qeqertarsuatsiaani, Nuummi Atammimmilu aalisartut nipisaat suaat tonsimut isumaqatigiissut nalillugu aalisarpaat, taamaammat Royal Greenlandip sumiiffinni taakkunani sisamani tunitsiviit matuai.

Royal Greenlandimmi tonsit qanoq amerlatigisut aalisartunit pisiarisinnaassanerai Royal Greenlandip aalisartullu kattuffiata KNAPK-p isumaqatigiissutiginikuuaat.

Nipisaat suaasa tunitsivinni assigiinngitsuni tulaanneqarsinnaanissaannut KNAPK-p Royal Greenlandimut isumaqatigiissutaa: 

  • Narsaq: 12 tonsit (matuvoq)
  • Paamiut: 85 tonsit
  • Qeqertarsuaq: 85 tonsit
  • Qaarsut: 8 tonsit
  • Qeqertarsuatsiaat: 85 tonsit (matuvoq)
  • Nuuk: 85 tonsit (lukket)
  • Atammik: 85 tonsit (matuvoq)
  • Kangaamiut: 30 tonsit
  • Maniitsoq: 30 tonsit
  • Kangaatsiaq: 7 tonsit
  • Attu: 3.5 tonsit
  • Akunnaaq: 35 tonsit
  • Ikamiut: 19.5 tonsit
  • Itilleq: 10 tonsit
  • Sisimiut: 20 tonsit

Assersuutigalugu Narsami aalisartut nipisaat suaannik annerpaamik 12 tonsimik ukioq manna tunitsisinnaapput, Nuummilu aalisartut 85 tonsimik tunitsisinnaallutik.

Royal Greenlandip nunatsinni sumiiffinni tunitsiveqarfimminit suaat katillugit 700 tonsit missaanniittut pissarsiarissallugit naatsorsuutigaa.

Suliffeqarfik siorna 860 tonsit missaannik pissarsivoq, tamannalu annertuallaalaarpoq.

Tamanna Royal Greenlandimi nioqqutissiornermi pisortap, Lars Nielsenip oqaatigaa.

- Siorna nioqqutissiorpallaalaarpugut. Ukiorpassuarni misilittakkagut aallaavigalugit nioqqutissiorneq tamanna mianernartuusoq ilisimavarput, Lars Nielsen oqarpoq.

- Nalunngilarput nioqqutissiorpallaarutta tamanna akinut sunniuteqarnerluttussaasoq. Tamanna siornamit ukioq mannamut takoreerparput, tassa akit appangaatsiarput.

Akit appangaatsiarnerat

Royal Greenlandip tunitsiviinut tunisat ukioq manna kiilumut 22 koruuniuvoq, tassanilu saniatigut kiilumut 2 koruuninik aggornissiassaqarluni. Taamaammat aggornersiat ilanngullugit kiilumut katillugu 24 koruunit aalisartunut akiliutigineqartarpoq.

Siorna tunisat kiilumut 40 koruunit sinneqarput. Taamaammat nipisaat suaannik tunisinermi akit appangaatsiarsimapput.

Taamaammat akit piffissap ingerlanerani qaffaqqinnissaat neriuutigalugu Royal Greenlandip ukioq manna tunisat annertussusaat appasinnerutippai.

- Ukioq manna tunisassiornitsinnik killiliinissaq pillugu pisiortorfigut KNAPK-lu peqatigalugit akisussaassuseqartumik aalajangiiniarsarivugut, taamaalilluta tamanna immitsinnut ukiunut aggersunut ajorsitissanagu,

- Ukiuni aggersuni tunisassiornerput ajorsitinniarnagu ukioq manna tunisassiornitsinnik killiliinissaq pillugu pisiortorfigut KNAPK-lu peqatigalugit akisussaassuseqartumik aalajangiiniarsarivugut, Lars Nielsen oqarpoq.

AAMMA ATUARUK Paatsiveeruppaat: Nipisanniaqqusaavugut imaluunniit naamik?

Royal Greenlandip nipisaat suaat igalaaminermut mikisumut nioqqutissiareriarlugit Europami sumiiffinni assigiinngitsuni atugassanik piniarfinnut tunisarpai.

Nipisaallu suaannik igalaaminerniittunik suli tunineqanngitsunik uninngasoqarpoq. Royal Greenlandilli nioqqutissaatimi akii apparnianngilai.

- Akit apparnissaat akilersinnaanngilaq, tamanna iluanaarutissatsinnut piatsinnullu sunniuteqaannassaaq. Ukioq manna piumaneqarnerat annertunngilaq. Ukioq aallartikkatsigu sumiiffinni assigiinngitsuni uninngasoqarpoq.

- Naligiissaarinerup taassuma attannissaa uagutsinnut pingaaruteqarpoq – tassa pisiarineqarsinnaasunik amerlanerusunik nioqqutissiussanngitsugut, taamaaliunngikkuttami uninngasuutigut amerlingaatsiassapput, nioqqutissiornermi pisortaq oqarpoq.

Taamaammat suliffeqarfiup nipisaat suaannik ukioq manna pisivallaarnissani mianersuuppaa.

- Nipisaat suaannik igalaaminerniittunik nioqqutissiornermi nunarsuarmi annerpaavugut, taakkulu tuninissaannut soorunami sapinngisatsinnik iliuuseqarpugut, Lars Nielsen oqarpoq.

- Akisussaassuseqartumilli siumut iliuuseqarluta pisiortorfigut oqaloqatigiissuteqarfiginikuuagut. Ukioq manna qanoq annertutigisunik nioqqutissiornissatsinnut aqutsisinnaasariaqarpugut, taamaaliunngikkuttami nioqqutissiorneq peqataasullu tamarmik innarlissavagut.

Royal Greenlandip Paamiuni, Qeqertarsuarmi, Qaasunni, Kangaamiuni, Maniitsumi, Kangaatsiami, Attumi, Akunnaami, Ikamiuni, Itillimi Sisimiunilu tunitsivii suli ammapput.

Isummersuutit



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat