Royal Greenland ukioq manna miliuuninik pingasunik kisitsitalinnik annaasaqassangasoq
Neriniartarfinnut suliffeqarfinnullu allanut nioqqutigisartakkat annikinnerulernerisa akit appaqqajaatippai, niuerfinnilu ataatsimut isigalugu nalornisoqartillugu.
Pissutsit tamakkua Royal Greenland aarlerilersippaa, coronallu ajornartorsiutaanerata kinguneranik iluanaarutissaraluaminik miliuunerpassuarnik annaasaqassangatilluni.
Royal Greenlandip tusagassiuutinik ataasinngornermi katersortitsinerani, ukioq manna angusinnaasatut ilimagisat taamatut nassuiarneqarput.
Pisortaanerup, Mikael Thinghuusip, siulittuisoqarsinnaannginnerarpaa. Nappaat qanoq sivisutigisumik ajornartorsiutaassanersoq kiisalu atuisartut aalisakkkanik raajanillu qanoq noqqaatiginerannut sunniuteqassanersoq apeqqutaanerpaassammata.
- Akileraatutit ilanngaatiginnginneranni isertitarisartakkagut miliuuninik pingasunik kisitsisitalinnik appariassanngippata tupaallaatigissavara, Mikael Thinghuus oqarpoq.
AAMMA ATUARUK Royal Greenland aatsaat taama angusarissaartigisoq
Neriniartarfinnut, sutorniartarfinnut, kantiinanut assigisaannullu tunisat appariartuinnarnerat aamma ajornartorsiortitsivoq.
Tamatumunnga pissutaavoq, Royal Greenlandip nioqqutassiaasa ilaat annertuut, soorlu neriniartarfinni sassaalliutissaqqissuunerat.
Taamaammat pisiniarfinnut nioqquteqarnerulernissani suliffeqarfiup sulissutigaa, tamakkuali niuerfiit ilaanni unammilligassaqarluni.
- Poorskimi frokostertoqanngingajavippoq, tamatumunnga ilaatigut takussutissaavoq, raajat qalipaajakkat Europamut nioqqutigisinnaannginneri. Pissuteqatigiiaat pingaarutillit akii sukkasuumik appariartorput uagutsinnut ilungersunaqisumik, Royal Greenlandimi tuniniaanermut pisortaq, Bruno Olesen, oqarpoq.
2020-p aallartilernerani Namminersorlutik Oqartussat suliffeqarfiutaannut isumalluarnarsigaluarpoq.
Ingerlatseqatigiiffiup 2019-imi naatsorsuutit sapaatit akunneranni kingullermi saqqummiummagit, aatsaat iluanaaruteqartigaluni, akileraarutit ilanngaatiginagit, 404 miliuunit koruuninik iluanaarutigisimavai, kaaviiaartitallu procentinik pingasunik qaffariarsimalluni. Royal Greenlandip oqaluttuarisaanerani naatsorsuutit pitsaanerpaat.
Siunissamut neriuutissaqalaartoq
Siorna isertitaqarluarneq iluaqutigalugu, Royal Greenlandip annaasani utertinniarsarai.
- 2019-imut sanilliullugu naatsorsuutit ajornerujussuunissaat akueriinnartariaqarparput, tamatumunngali qujanartumik sillimmatissaqarpugut. Nioqqutassiagut amerlavallaat uninngatiinnalerumanagit, peqqumaatigut akikinnerungaatsiartumik tuniniartariaqarpagut. Suliffissaatigut ingerlatiinnarusuppagut, aalisartullu uagutsinnut tunisisartut atugaat isumannaarusullutigit, Mikael Thinghuus oqarpoq.
Ilaatigut Spaniamut Polenimullu tunisagut qaffakkiartuaarput, minnerunngitsumillu Kinamut nioqquteqarneqarneq isumalluarnarluni.
AAMMA ATUARUK Royal Greenland sulisunut: Kinamiiginnaritsi
Tamanna Royal Greenlandip isumalluarnartillugu, Kinamiut suliffeqarfiutaata internetikkut atuisartunut nalinginnarnut tuniniaaffittut immikkuullarissup 20 procentia pisiaraa. Kangimut nunarujussuarmut tassunga nioqquteqarteqarneq tamatumuuna suli pitsanngornerutinniarneqarpoq.
- Ajornartorsiorneq anigussaneripput apeqquserneqarsinnaanngilaq. Ajornartorsiut anigorumaarparput, qanorli qajannaatsigisumik ingerlalernissatsinnut qanoq sivisutigisumik ajornartorsiutaanissaa apeqqutaavoq, Mikael Thinghuus oqarpoq.
