Radioaviisimik tusarnaartartut ikileriarput
Radioaviisimik tusarnaartartut ikiliartorput. 2005-ip kingornatigulli inuit ullo'qeqqaanerani radioaviisimik tusarnaartartut 14 procentinik ikileriarsimapput.
Misissuinermi aamma paasinarsivoq radioaviisimik tusarnaartartut 2005-imi 79 procentioriarlutik 2010-mi 65 procentinut ikileriarsimasut.
Misissuinerup aamma paasinarsivoq ullaakkut nal. arfineq-pingasunut qulingiluanullu tusarnaartartut ikileriarsimasut - tulleriinneranni 22 aamma 23 procentiullutik.
Taamaattorli radioaviisip aaqqissuisuata Mikkel Bjarnø Lundip kisitsisit tupaallaatiginngilai.
- Kalaallit tusarnaartartut amerlanerpaat ullut tamaasa radioaviisi tusarnaartarpaat. Misissuinerummi takutippaa innuttaasut tamarmik tusarnaartaraatigut ullut tamaasa qanoq ilineratigulluunniit. Tamannalumi eqqaamaneqartariaqarpoq uagut tassaagatta Kalaallit Nunaanni kanalit nutaarsiassaqarfiit pingaarnersaat, tamannalu tanngassimaarutigaarput, taama oqarpoq.
Pingaartumik kalaallisut radioaviisit tusarnaarneqartarput, taakkualu tusarnaarneqarnerpaajullutik. Tusarnaartartut 73 procentiisa kalallisut radioaviisit tusarnaartarpaat, 18 procentit taakkua tamaasa 8 procentiinnaallu qallunaatut radioaviisinik tusarnaartarlutik.
Tusarnaartartulli ataatsimut isigalugu radioaviisimik taamaallaat naammagisimaarinnipput. 92 procentit radioaviisimik naammagisimaarinnillutik nalunaarput. Nersualaarinninnerlu tamanna aaqqissuisup nuannaarutigaa:
- Paasinarsivoq suliavut asuliinnarsimanngitsut. Tamannali pisussaaffiliivoq. Ineriartortittuaannartariaqarpugut aqagulu radioaviisi ullumikkuminngarnit pitsaanerussaaq, taama oqarpoq.
Mikkel Bjarnø Lund isumaqarpoq misissuineq annertuunik allanngortitsinavianngitsoq.
- Tamanna immaqa isumassarsiatsialaasinnaavoq, tassa ullakkut radioaviisini nukissat amerlanerusut pissarsiarinerisigut. Tamanna ulluni tulliuttuni oqaluuserissavarput, taama oqarpoq.
Radioaviisini nuannarineqarnerpaasoq tassa ullaakkut nal. arfineq-marlunut radioaviisi. Tassunga innuttaasunit 77 procentit tusarnaartarput. Kisitsit taanna 2005-imiilli taamaaginnangajassimavoq, taamani apersorneqartunit 78 procentit ullaakkut nal. arfineq-marlunut radioaviisimik tusarnaartarsimammata.
Misissuinerup aamma takutippaa radioaviisip tusarnaartartui tassaanerusut innuttaasuni utoqqaanerusut 40-niit qummut ukiullit. Nunaqarfimmiut tusarnaartartunut amerlanerpaanut ilaapput, taakkua nunami tamarmi siammarsimagaluarlutik assigiinngitsunillu inuussutissarsiuteqaraluarlutik.
Naak radioaviisip tusarnaartartui ikileriaraluartut kisitsisit assorsuaq kusanarput, taama naliliivoq tusagassiuuteqarnermut ilisimatusartoq Copenhagen Business Schoolimeersoq Anker Brink Lund. Qallunaat sanilliutissagaanni taakkua 55 procentiisa DR-imi radioaviisi ullut tamaasa tusarnaartarpaat.
Anker Brink Lund nassuiaavoq tusarnaartartut ikilinerat suliffeqarfinni ulloq unnuarlu allannguuteqarnerannik pissuteqartoq.
- Nalunanngilaq inuussutissarsiutit ingerlarnat allanngorsimasoq, aammalu ulloqeqqasiortarneq siornatigutut pisarunnaarluni allatut naapinnermi pisalersimasoq. Tamatuma saniatigut taassuma aamma tikkuarpaa Internetti tusarnaartartunik inangiisimasoq.
- Internetti ulloqeqqasiornermi sammineqarnerpaasarpoq aammalu inuit naapiniariaraangata, kiisalu angerlalinnginnermi, taama oqarpoq. Tamannalu aamma radioaviisinut tusarnaartartumil amerlanersaannik annaasaqarsimasunut naleqquppoq.
Katillugit inuit 709-t nunatsinnit tamarmeersut telefonikkut apersuinermi 2010-mi apriilimi suliarineqartumi peqataapput.
