Qineqqusaarnerit misigissuseqarfiusut

Inatsisartunut qinersinissatsinnut sapaatip akunnerinnanngormat, qinersisartunik ataatsimiititsinerni qineqqusaartut periuserisartik aamma sakkortunerulersutut ilivaat.

- Malunnartumik soorunami qineqqusaarnerit ingerlaarneri sivittoriartortillugit aamma uummaarinneq taanna annertusiartorpoq, Jenseeraq Poulsen naliliivoq. 

Inatsisartunut qinersinissamut partiit arfinillit sassartitaat ima agguataaqqapput: Angutit 150-it arnallu 63-it. Ataatsimiititsinerni apeqqutigineqarusuttut aamma Jenseeraq Poulsenip naliliiffigai: 

- Malunnarpoq qinersisartut paaserusutaminnik annertuunik peqartut aamma peqataatinneqarnissaminnut kissaatiginnittut tusaaneqarusullutillu.

- Apeqqutigisartagaat ulluinnarni inuunerannut tunngasorujussuupput tamannalu tupinnanngilaq, taanna oqarpoq, nangillunilu: 

- Naliginnaasumik inuiaqatigiit uagut eqqarsaatigaluta, taamalu annertutigisunik ajornarsiuteqartilluta aamma ulluinnavut artorsartitsipput. Qinersisartut tupinnanngittumik ulluinnarni atukkaminnik tunngasunik paasisaqarusuttorujussuupput, qinersisartummi politikerit sassartut ulluinnaat oqimaatsut oqinnerusumut atugaqartitsilernissaat isumalluarfigaat. 

Kommunimut qinersinissaq qallivoq

Apriilip aallaqqaataani kommunimut qinersinissaq pissaaq, tassunga tunngatillugu qineqqusaarnissamut misigissutsit annertunissaat naliliisup oqaatigaa:

 - Nalinginnaasorujussuuvoq kommunimut qineqqusaartitsigaangatta misigissutsit aamma sakkortusartut.

Kommunit amerlasuut ingerlalluanngillat aamma malugivarput piffissami kingullermi  oqallinneq kommunini sakkortutsikkiartortoq.

Oqallinnerit sakkortunerisa takutiinnarpaat inuit artorsartut, pitsaanerusunik atugaqarusuttut. Taamaattumik oqallinnerit tupinnanngitsumik sakkortusisarput, taamaattoqartillugulu partiinut ataasiakkaanut taanna akisoorujussuusarpoq, Jenseeraq Poulsen politikkimi pisunik qanimut malinnaasartoq naliliivoq.