Qineqqusaartut: Qineqqusaarneq torersuuvoq
Nuummi qinersinerup ammarneqarnerata kinguninngua inuppussuit illorsuaq timersortarfiup saavani katersuussimapput, inuppassuaqaraangat naliginnaasaraluarpoq tamakkua timersortunik isiginnaariartuusut, ullumikkulli ulloq tassaavoq kikkut tamat oqartussaaqataanerisa ulluat.
Sapaatit akunnerini sisamani qineqqusaartoqareersoq, ullumikkut ulloq tassaavoq qinersivik.
Folketingemut qineqqusaartut illorsuaq timersortarfiup silataani nerrivilersorsimapput qinersisartunik oqaloqateqarnissaminnut piareeqqallutik, kaffillerlutik erfalasulersorsimallutillu, qinersisartunut soqutiginarsarlutik.
Taasiniarlutik siuleriiaatileriivissimapput, Aaja Chemnitz Larsenilu, Inuit Ataqatigiit tunuliaqutaralugit qineqqusaartoq taakkununnga ilaavoq, qinerneqaqqinnissaminullu neriuuppoq.
AAMMA ATUARUK Folketingimut 2015-imi qinersinerup kingorna nunatsinnut aalajangersagarpassuit akuersissutigineqarput
Taassuma Ministeriunerup Lars Løkke Rasmussenip qinersisoqarnissaanik maajip arfineq aappaani suaaruteqarnera utersaarfigaa.
Aaja Chemnitz Larsen pingajussaannik qineqqusaarpoq, isumaqarporlu maanna qineqqusaartut politikkimik siornatigornit ukkataqarnerusut.
- Isumaqarpunga qineqqusaarluartugut, immaqalu oqaluttuarisaanermi aatsaat taama torertigisumik qineqqusaartoqarpoq, Aaja Chemnitz Larsen qinersilerluni oqarpoq.
AAMMA ATUARUK Kina qinissanerlugu nalornivit? Qinigassanngortittut uani takusinnaavatit
Aki-Matilda Høegh-Dam timersortarfiup silataaniippoq, taanna Siumut tunuliaqutaralugu siullerpaamik qineqqusaarpoq. Taassuma unammillertini nersualaarpai, qineqqusaarnerullu ingerlanera Aaja Chemnitz Larsenitulli isumaqarfigaa.
- Qineqqusaarsimanngisaannarpunga, qinersisartutulli takusarsimasakka eqqarsaatigalugit maanna qineqqusaarluarsimasugut isumaqarpunga. Isornartorsiuisoqaraangat inuit ataasiakkaat pineqarneq ajorput, politikkialli isornartorsiorneqartarluni, Aki-Matilda Høegh-Dam oqarpoq.
Tamarmik isumaqataanngillat
Demokraatinit Steen Lynge isumaqarpoq oqallinnerit pitsaasumik angusaqarfiulluartumillu ingerlanneqarsimasut.
Qineqqusaartulli tamarmik taamak isumaqanngillat.
Nunatta Qitornaanit qineqqusaartoq, Aleqa Hammond, isumaqarpoq qineqqusaaneq ajunngitsoq, kisiannili qineqqusaaqatini naammaginartinngilai.
- Uannut saassussillutik pissusilersortoqaraluartoq, uanga taanna utimut atorsimanngilara
AAMMA ATUARUK Assiliartalersugaq: Folketingimut ilaasortat nunatsinneersut suliarisartagaat
Aleqa Hammond Ineqi Kielsenip KNR-ip maajip 22-ani qineqqusaartitsinerani ima oqarfigaa:
- Qinersinerup kingorna amerlanerussuteqarpata tungujortut aappaluttulluunniit nunarput pisariaqartinneqarnani, taavaasiit oqartoqassaaq naggataatigut: ”Køb en grønlænder”, Ineqi Kielsen oqarpoq, Kalaallimik pisisami isumalimmik oqarluni.
Tassa Ineqi Kielsenip Aleqa Hammondimut tunngatippaa, taassuma Aleqa Hammond nunarput pillugu ataatsimiititaliami siulittaasunngorusuttoq, danskit naalakkersuisuinit decemberimi 2016-imi pisiarineqarsimanerarpaa.
Ullumikkulli qineqqusaarneq naammassivoq. Qineqqusaartut unnugu qinersiviit arfineq pingasunut matuneqarnissaat tikillugu Nuummi illorsuup timersortarfiup silataani nerrivimmiinnissanerarput. Qanorluunniit pisoqaraluarpat taakkunannga marluk Københavniliassapput folketingemut qinerseqqinnissap tullia tikillugu nunarput sinnerlugu sulissallutik.
