Plastikkinik taama eqqagaqartiginera tupigusuutigaat
Pukkitsormiu ilisimatooq, suliniummilu aqutsisoq, Wouter Jan Strietman, WWF suliniaqatigiiffillu Plastic Not So Fantastic plastikkinik nunatsinni mingutsitsineq qanimut tallimanngornermi misissorpaat.
Nuup eqqaani sissarsiorput. Pinngortitami innarlerneqarsimanngitsuusussaagaluartumi eqqakkat siulliit siumulertorpaat, tamakkualu puussiarsuarnut qernertunut katersaat amerliartuinnavipput.
Qassutit qaleralinniutit kilisaatinilu qassutit pinngortitamut, uumasunut inunnullu innarliisussat amerlaqisut, Pukkitsormiut universitetiani Wageningenimi ilisimatooq Strietman oqarpoq.
Issittumi sumiiffinni assigiinngitsuni eqqakkat sumit aallaaveqarnersut paasinissaa suliniutip siunertaraa.
Naak inuit Issittumi najugaqartut amerlanngikkaluartut, plastikkerpassuit eqqakkallu naalagaaffiit issittoqarfillit sineriaannut tipisartut, suliniummi, Arctic Marine Litter Projectimik taaguutilimmi, aqutsisoq oqarpoq.
Taassuma suliniut nunatsinni Naalakkersuisut plastikkinillu mingutsitsinermik akiuiniaqataasut, soorlu WWF aamma Plastic Not So Fantastic, suleqatigalugit aallartisarusuppaa.
- Issittumi sumiiffinni assigiinngitsuni plastikkit eqqakkat misissorpagut. Eqqakkat suminngaanneerneri paasiniarlugu ataasiakkaarlugit misissoqqissaarpagut. Qanittumiit ungasissorsuarmiilluunniit tipisimasuuppat?, Wouter Jan Strietman oqarpoq.
Siunertaavormi mingutsitsissutaasut sumiissusersinissaat mingutsitsisullu suleqatigalugit mingutsitsiunnaarnissaat taamaaliornerisaluunniit millisinnissaa.
Eqqakkat nunatsinneersuusut
Katersaminni takusinnaavaat amerlanerit nunatsinneersuusut sinnerilu nunanit allanit.
Issittoq immap sarfaasigut assersuutigalugu Europamut atasoq, Wouter Jan Strietman ammalortuliorluni ussersorpoq.
- Sarfarsuaq Golfstrømmi angisoorsuarmik ningaliliorpoq, Europamiit aallartittumik, Norgep sineriaatigut Issittumukaartumik, Labradorip sarfaatigut Kalaallit Nunaata sineriaanut pisumik. Sarfalli Europamiit Issittumut sammernga sakkortunervoq, taamaammallu eqqakkat amerlanersaat Issitumut pisarput, taanna oqarpoq.
Tupigutsattut
Svalbartimimi misissuinermini tamanna uppernarsivaa:
- Svalbartimi misissuinitsinni soqutiginaqutigivaa, naak nannut inunnit amerlanerugaluartut sissaani eqqakkat tipinikut amerlaqisut nassaarigatsigit. Tassa eqqakkat taakku Svalbartimiit inukeqisumit aallaaveqarnatik nunanit allaneersuupput, ilisimatooq nassuiaavoq
AAMMA ATUARUK Plastikkimik atuinikinnerulernissamut siunnersuut taperserneqartoq
WWF-imeersut nunatsinni mingutsitsisoqarnera ilisimaarilluarpaat. Tupigutsatigeqaallu sissami meterinik 30-nnarnik pisukkaanni taama eqqagaqartiginera takullugu:
- Sorpassuupput aalisarnermullu atortut amerlaneruneri qularutissaanngilaq. Aamma sanaartornermut atortut ilaapput, immaqa illuaraliornermi atorneqarsimasut, taava aamma puussiat plastikkit, puiaasaaqqat, dunkit simippassuillu. Aamakku aamma piniutit, soorlu timmiarsiutit imassakkui palissakuilu, WWF-imeersoq suliniummilu ataqatigiissaarisoq Kaare Winther Hansen oqarpoq.
Eqqakkat katersamik amerlanersaat nunatsinneersuusut, taassuma erseqqissaatigaa. Qassutilli nassaarisatik suminngaanneerneri nalunarpoq.
Akiorneqartariaqartoq
Asimi eqqakkat inunnut ulluinnarni malunnaatilimmik sunniinngillat, taamaakkaluartorli kinguneqartussaavoq.
- Asimi plastikkinik misissuinerujartortilluta, mingutsitsineq qanoq ajoqutaatiginersoq paasinerugaluttuinnassavarput, Kaare Winther Hansen oqarpoq.
Timmissat, aalisakkat immamilu uumasut allat qassutinut, allunaasanut plastikkinullu allanut toqqutigisaminnik ilagunnikut nassaarineqartarput.
Uumasut tamangajammik plastikki nerisassaasoralugu iioragarigaat, misissuinerup allap aamma takutereerpaa. Aamma qaqulluit nunatsinniittut 80 procentii plastikkinik aqajarormioqartut, misissuinermi nutaami paasineqarpoq.
- Inuup timaani, uumasuni imaanilu aamma nassaartoqartarpoq. Plastik nunarsuarmi ajornartorsiutaavoq akiorniagassarput sumiiffitsinnilu iliuuseqaqataasinnaavugut, Kaare Winther Hansen oqarpoq.
Plastikkit Inatsisartuni maanna eqqartorneqarput.
Inuit Ataqatigiinneersup Mimi Karlsenip plastikkinik atuinermut killiliinissamut iliuusissatut pilersaarusiornissaq qaammatip siuliani siunnersuutigaa.
Siunnersuut Siumumit Demokraatinillu, ukiami ataatsimiinnermi Avatangiisinut Aningaasaateqarfimmik pilersitsinissamik, millionit koruuninik immikkoortitsivigineqartumut, aamma aalajangiiffiusumik, taperserneqarpoq.
AAMMA ATUARUK Qassutaarsiutit amuneqanngitsut katersorniarneqartut
- Taassuma saniatigut soorunami aamma inuinnarnut angerlarsimaffimmi atuinermik plastikkimik millisaasinnaanermik paasititsiniaanerit aqqutigalugit saqqummiisoqarnissaat aamma soorunami kissaatiginaqaaq, Mimi Karlsen ataasinngornermi oqarpoq.
Neriuutigaalu suliffeqarfiit, kommunit allallu kajumissutsiminnik peqataassasut.