Piffissaq kingullerpaaq atorlugu COP26-mi isumaqagtigiissuteqartoqarpoq
Tuluit Nunaani Glasgowimi Naalagaaffiit Peqatigiit sila pissusaa pillugu ataatsimeersuartitsinera COP 26 naammassilivissorlu isumaqatigiissuteqartoqarpoq.
Ataatsimeersuartitsinerup COP26-ip siulittaasuata Alok Sharmap nunarsuarmi silap pissussaa
pillugu isumaqatiginniartartui isumaqatigiissuteqarnissaanik akunnerit arlaqartut kaammattortaraluarlugit iluatsinngitsuuleraluartut isumaqatigiissuteqarput, Indiamit isumaqatiginniartitap piumasarisani minutsit kingulliit atorlugit angugamiuk.
FAKTA: COP26-imi isumaqatigiissuteqarnermi silap pissusaa pillugu anguniagaq nutaamik nukittunerusumillu qulakkeerneqassaaq
Isumaqatigiissuteqarnermi pingaarnerit ilaat aajuku:
- Nunat 200-it Parisimi isumaqatigiissuteqarnermi peqataasut, ukioq 2022 naatinnagu sila pissusaa pillugu anguniakkatik nukittorsassavaat nutarterlugu, taamaalillutik silap kiassusia Parisimi isumaqatigiissutigineqartut iluani naapertuuttunngorlugu. Tassalu 1,5 aamma 2 grader akornanni. .
- Nunat isumaqatigiissuteqartut tamarmik nassuerutigaat, nunarsuaq tamakkerluni kiannerulernissaa 1,5 gradernut killeqartinneqassapput, silap pissusaata allanngoriartornera malunnaatilimmik annikinnerpaaffianiitinneqassappat, 2,0 gradinut sanilliullugu, silaannarmut mingutsitsinerit annikillisinneqarujussuarnissaat pisariaqartoq.
Nunat isumaqatigiissuteqartut kaammattorneqarput nukissiuutinik mingutsitsinngitsunik atuinerulernissaannik nukissiuutinillu aamarsuartortunik CO2-millu tigooqaateqanngitsunik atuiunnaarneroqqullugit. - Nunat pisuunerit neriorsuipput silap pissusaanut naleqqussarnernut aningaasaliisarnitik 2019-mut saniliullugu ukioq 2025-nngortinnagu marloriaatinngortinniarlugit
Kilde: FN's klimasekretariat
Nunat tamarmik sukaterissapput
Naalagaaffiit Peqatigiinni nunat ilaasortat sapaatit akunnerini marlunni Glasgowimi silap pissusaa pillugu isumaqatiginniareerlutik arfininngornermi unnukkut isumaqatigiissuteqarput, tassani
Parisimi 2015-mi isumaqatigiissutigineqartuni amigaatigineqartut ilanngunneqarlutik.
Isumaqatigiissuteqarnermi qitiutinneqarpoq nunani tamani 2030-ip tungaanut co2-mik aniatitsinerup annikillisinneqarnissaanut kingusinnerpaamik aappagu ukiup naalernerani sukannernerulersinneqarnissaa.
Taassuma oqaluuserineqarnerani akerliusoqaraluarpoq.
Sukannernerulersitsinissaq pingaaruteqarpoq Parisimi 2015-mi isumaqatigiissummi tassani sila 1,5 -nik aamma marlunnik kiannerulinnginnissaanik isumaqatigiissutigineqartumut naapertuuttussaammat.
